Ero sivun ”Varis” versioiden välillä

24 merkkiä poistettu ,  15 vuotta sitten
p
Botti poisti värimäärittelyt
p (Botti poisti värimäärittelyt)
{{Tämä artikkeli|kertoo linnusta. Varis-intiaaneista katso '''[[Varis-intiaanit]]'''.}}
 
{{Taksonomian_alku_eläimet | värinimi =pink | nimi=Varis }}
{{Taksonomian_kuva | kuva = [[Kuva:Corvus corone cornix 001xx.jpg|250px|Varis]] | kuvateksti =}}
{{Taksonomian_luokitus | väri=pink }}
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
{{Taksonomian_pääjakso | taksoni = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''}}
{{Taksonomian_suku | taksoni = '''''[[Varikset (suku)|Corvus]]'''''}}
{{Taksonomian_laji | taksoni = '''''cornix'''''}}
{{Taksonomian_luokituksen_loppu | väri=pink }}
{{Taksonomian_loppu}}
 
'''Varis''' (''Corvus cornix'') on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava [[Linnut|lintu]].
 
== Tuntomerkit ==
Varis on pituudeltaan noin 47 senttimetriä ja painaa n. ½ kg. Variksen höyhenpeite on suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa lukuun ottamatta kiiltävänmustaa päätä, kurkkua, reisiä, siipiä ja pyrstöä. Nokka ja jalat ovat mustat. Nokivaris on kokonaan musta. Sukupuolet ovat samannäköiset. Variksen käheä, hieman värisevä raakunta on yleisesti tunnettu.
 
Vanhin Suomessa rengastettu varis eli 17 vuotta 1 kuukautta 2 päivää. Se syntyi ja kuoli Ahvenanmaan Lågskärin saaristossa.
 
== Levinneisyys ==
<!-- Tässä pitäisi olla kartta variksen levinneisyydestä, muttei ole, sillä havaitsin englanninkielisen Wikipedian kartassa karkeita virheitä. Se mm. väittää, että varis esiintyisi Islannissa, ja toisaalta rajaa levinneisyyden Egyptissä virheellisesti vain Niilin suistoon. -->
 
Suomessa pesii 200 000-300 000 varisparia.
 
== Elintavat ==
=== Ravinto ===
Varis on kaikkiruokainen. Se syö jätteitä, raatoja, viljaa jne. Saaristossa se ryöstää vesilintujen ja lokkien pesistä munia ja poikasia. Varis osaa rikkoa nilviäisten ja rapujen kuoret lentämällä ensin korkealle ja pudottamalla sitten ruuan kalliota vasten.[2] Varis on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä eläimiä ja muuta syötävää. On myös havaittu varisten ajavan jäniksiä takaa, selvänä tarkoituksenaan ohjata niiden kulku maanteille, missä ne saattavat jäädä auton alle ja näin ollen varisten ruuaksi!
 
[[Kuva:Corvus corone cornix (Marek Szczepanek).jpg|thumb|300px|Varis]]
 
=== Pesintä ===
Naaras rakentaa pesän kuivista oksista, maasta ja savesta havupuun tai harvoin lehtipuun latvaan. Ulkosaaristossa pesät sijaitsevat matalissa pensaissa tai katajissa, usein myös maassa. Pesämaljassa on pehmusteina höyheniä, karvoja, kankaanpaloja ym. Varis tekee joka vuosi uuden pesän; vanhoja pesiä hyödyntävät muut lintulajit.
 
Varis [[muna|munii]] huhti-toukokuussa. Etelä-Suomessa muninta voi alkaa jo maaliskuun lopussa. Munia on kolmesta kuuteen, keskimäärin 4,6, ja ne ovat vihreitä ja ruskeapilkkuisia. Yleensä vain naaras hautoo niitä 18-19 vrk, ja koiras vahtii sillä aikaa pesän lähettyvillä. Poikaset kuoriutuvat eri päivinä. Molemmat emot ruokkivat poikasiaan oksentamallaan ravinnolla. Monet varisemot puolustavat pesäänsä raivokkaasti, ja pesälle kiivennyt ihminen voi joutua väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Tavallisesti emot kaartelevat korkealla ilmassa kiihkeästi rääkyen. Poikaset pysyvät pesässä 31-32 vrk. Huuhkaja on erikoistunut nappaamaan isoja variksenpoikasia suoraan pesästä. Varikset ovat sukukypsiä kaksivuotiaina.
 
=== Talvehtiminen ===
Suomessa sekä muuttavien että talvehtivien varisten osuus on suuri. Varikset muuttavat lokakuussa, mutta [[Itämeri]] [[muutonjakaja|ohjaa]] eri alueiden varikset eri muuttoreiteille ja talvehtimisalueille. Länsi-Suomen varikset muuttavat [[Ahvenanmaa]]n kautta [[Ruotsi|Etelä-Ruotsiin]], [[Tanska]]an ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] maihin. Itä-Suomen varikset taas ylittävät [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja vaeltavat Itämeren itäpuolta [[Puola]]an ja [[Saksa]]an. Linnut palaavat käyttämiään reittejä takaisin maalis-huhtikuussa.
 
Pesimäajan ulkopuolella varikset muodostavat suuria parvia, joissa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhat lintua. Nuoret ja ilman pesimäpiiriä jäänet varikset liikkuvat myös kesäisin parvissa. Talviparvet hakevat ruokaa kaatopaikoilta ja satamista ja hajaantuvat omakotitalojen ja maatilojen tunkioille. Nämä ihmisen tarjoamat ravinnonlähteet mahdollistavat variksen pysyttelyn Suomessa talven yli.
 
=== Muu käyttäytyminen ===
Varikset lentävät aamuhämärissä vakituiseen kokoontumispaikkaansa, esimerkiksi jonkin rakennuksen katolle tai korkeaan puuhun. Sieltä ne hajaantuvat ruokaa etsimään. Ne kuljeskelevat vähän aikaa lajitoverinsa kanssa sellaisen tavatessaan. Keskipäivällä varikset lepäilevät tuuhean puun oksien kätköissä. Itapäivän ne kiertelevät taas ravinnonhaussa, kunnes illan tullen hakeutuvat perinteiseen yöpymispaikkaansa johonkin [[metsäkuusi|kuusikkoon]] tai männikköön. Variksia kokoontuu sinne paljon laajalta alueelta, mutta ne liikkuvat siellä niin äänettömästi, ettei kuulu kuin siipien havinaa.
 
* [http://www.skullsite.com/images/dbimages/large/corvuscornix_s.jpg Variksen kallo]
 
== Lähteet ==
# Richard Porter, David Cottridge: ''A photographic guide to birds of Egypt and Middle East''. Kairo: The American University in Cairo Press 2000. ISBN 977-424-617-9<br />
# Desmond Morris: ''Miksi seepralla on raidat?'' s. 143<br />