Ero sivun ”Ontologia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viitteitä yms. |
Viitteitä, osioiden järjestys yms. |
||
Rivi 3:
'''Ontologia''' ([[Kreikan kieli|kreikan]] sanoista ὄν, ὄντος 'oleminen' ja -λογία 'oppi') on [[Olevainen|olevaisen]] perimmäistä olemusta tutkiva [[Filosofia|filosofian]] osa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>
Ontologia luetaan usein [[Metafysiikka|metafysiikan]] osa-alueeksi niin sanottuna ''yleisenä metafysiikkana''.<ref name="Juti-2001-1">
== Yleistä ==
Rivi 15:
Ontologialla on hyvin läheiset suhteet [[tietoteoria]]an, koska todellisuutta koskevat väitteet perustuvat käsityksiin [[Tieto|tiedon]] hankkimisen mahdollisuudesta ja päinvastoin.<ref name="Määttänen">{{Kirjaviite | Tekijä=Määttänen, Pentti | Nimeke=Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin | Sivu=35-56 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-633-5}}</ref> Eräs ontologinen ongelma onkin, kuinka olemassaoloa koskeviin kysymyksiin hankitaan vastaus. Ontologia on osin päällekkäistä myös logiikan kanssa; tällöin eräs keskeinen kysymys on, millaisen ontologian olemassaoloon loogiset lauseet sitoutuvat.<ref name="SEP-Logic-Ontology"/>
== Historia ==
=== Ontologisia kysymyksiä ===▼
{{Katso myös|[[Metafysiikan historia]]}}▼
Ontologia sai alkunsa antiikin kreikkalaisessa [[esisokraatikot|esisokraattisessa]] filosofiassa. Olemassaolon, pysyvyyden ja muutoksen ongelmat askarruttivat erityisesti [[Parmenides]]ta ja [[Herakleitos]]ta. Parmenides liitetään ajatukseen, jonka mukaan olemassaolo tuli todistaa ja ei-oleminen kieltää ja sitä tuli välttää. Hän sanoi: {{polytoninen|ἔστι γὰρ εἶναι, μηδὲν δ΄ οὐκ ἔστιν}} (''esti gar einai, mēden d' ouk estin'') — ”olemista näet on, ja ei-mitään ei ole”.<ref>{{DK | Id=28-B,6 | Nimeke=Diels-Kranz (DK) 28 B 6}}</ref> Parmenides kielsi, että kaikkeudessa tapahtuisi mitään muutosta.<ref>{{SEP | Id=parmenides | Tekijä=Palmer, John | Nimeke=Parmenides}}</ref> Herakleitos taas oli täsmälleen päinvastaista mieltä pitämällä jatkuvaa muutosta todellisuuden perimmäisenä piirteenä.<ref>{{SEP | Id=heraclitus | Tekijä=Graham, Daniel W. | Nimeke=Heraclitus | Viitattu=4.10.2010}}</ref>▼
Sokrateen jälkeen ontologia oli hyvin keskeisellä sijalla [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] filosofioissa. Platon käsitteli olevaan liittyviä kysymyksiä erityisesti dialogissa ''[[Sofisti (dialogi)|Sofisti]]'', mutta hänen [[ideaoppi]]insa kuuluva ikuisten ideoiden ontologinen järjestelmänsä ja dualistinen kahden tason mallinsa ovat kaikkien hänen dialogiensa taustalla. Aristoteleella [[metafysiikka]] oli tiedettä ”olevasta olevana”, eli olevasta siinä määrin kuin se on olevaa, tai olevista siinä määrin kuin ne ovat olemassa. Keskeisellä sijalla oli olevan peruskategorioiden määritteleminen, sekä sen määritteleminen, millä tavalla kuhunkin kategoriaan kuluvien asioiden voi sanoa olevan olemassa. Hän katsoi maailman muodostuvan yksilöolioista eli [[Partikulaari|partikulaareista]], jotka koostuivat materiasta ja [[universaali]]sta muodosta.<ref name="Määttänen"/>▼
Antiikin aikaista materialismia edustivat muun muassa [[atomismi|atomistit]], [[epikurolaisuus|epikurolaiset]] ja [[stoalaisuus|stoalaiset]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/epicurus/ | Tekijä=Konstan, David | Nimeke=Epicurus | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=5. syyskuuta 2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/s/stoicism.htm | Nimeke=Stoicism | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=5. syyskuuta 2007}}</ref> Ontologisia kysymyksiä on pohdittu myös [[Intia]]n ja [[Kiina]]n muinaisissa sivilisaatioissa, joissakin tapauksissa jopa ennen kreikkalaisia ajattelijoita, jotka yleensä liitetään ontologian syntyyn.▼
Vaikkakin termin ’ontologia’ alkuperä on kreikan kielessä, sana itsessään tunnetaan ensimmäisiä kertoja latinankielisessä muodossa ''ontologia'' [[Jacob Lorhard]]in (Lorhardus) teoksesta ''Ogdoas Scholastica'' vuodelta 1606<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ontology.co/jacob-lorhard.htm | Tekijä=Corazzon, Raul | Nimeke=Jacob Lorhard (1561-1609) - Ogdoas Scholastica (1606) | Julkaisu= Ontology. A Resource Guide for Philosophers | Viitattu=4.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> sekä [[Rudolf Goclenius|Rudolf Gocleniuksen]] (Göckel) teoksesta ''Lexicon philosophicum'' vuodelta 1613.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ontology.co/history.htm | Tekijä=Corazzon, Raul | Nimeke=Notes on the Origin of the Word Ontology | Julkaisu= Ontology. A Resource Guide for Philosophers | Viitattu=4.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>▼
[[George Berkeley]] katsoi [[Subjektiivinen idealismi|subjektiivisessa idealismissaan]], että aineelliset oliot olivat vain joukko ideoita. Oliot olivat kyllä olemassa, mutta vain mielessä.<ref name="REP-Ontology"/> Idealismi vaikutti erityisesti 1800-luvulla [[Saksalainen idealismi|saksalaisessa idealismissa]]. Uuden ajan materialismia ovat puolestaan edustaneet muun muassa [[Thomas Hobbes]], [[Pierre Gassendi]], [[Ludwig Feuerbach]], [[Ludwig Büchner]] sekä [[dialektinen materialismi|dialektiset materialistit]] kuten [[Karl Marx]].{{Lähde}}▼
[[Martin Heidegger]] kiinnostui jo nuorena Aristoteleen ontologiasta ja sen olevaa olevana koskevasta peruskysymyksestä. Myöhemmin hänen [[hermeneutiikka|hermeneuttinen]] projektinsa syvenikin koskemaan ontologian perusteita ylipäätään; hän katsoi, että traditiossa unohtuneen elämän ajallisuuden tarkastelu tarjosi mahdollisuuden asettaa uudelleen jo antiikissa lukkoonlyöty kysymys ''olemisen mielestä'' (''Sinn des Seins''), so. todellisuuden mielekkäästä jäsentymisestä todelliseksi. Näin syntyi [[fundamentaaliontologia]], tutkimus, jonka kohteena on perinteisen ontologian ajattelematta jäänyt ajallinen perusta. Heidegger käsitteli tätä erityisesti pääteoksessaan ''[[Oleminen ja aika]]'' (1927).{{Lähde}}▼
[[Edmund Husserl]] vastusti Heideggerin fundamentaaliontologiaa, koska katsoi sen sekoittavan ontologisen ja eksistentiaalisen olemassaolon. Hänen mukaansa Heideggerin ontologialle keskeisessä ''[[Dasein]]issa'' ei ollut kysymyksessä sen enempää ontologia kuin [[fenomenologia]]kaan, vaan pelkkä abstrakti [[antropologia]].{{Lähde}}▼
[[Willard Van Orman Quine|W. V. O Quine]] katsoi, että [[tiede]] oli paras keino saada selville, mitä on olemassa. Ontologian määritteli näin kulloinkin vallitseva tieteellinen teoria.<ref name="REP-Ontology"/> Hän pelkisti olemassaolon määrittelemällä sen ”sidotun [[muuttuja]]n arvona olemiseksi”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.netn.fi/196/netn_196_quine.html | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Willard van Orman Quine niin&näin haastattelussa | Julkaisu=Niin & näin 1/1996 | Viitattu=5.9.2007}}</ref> – teoria sitoutui siis vain niiden asioiden olemassaoloon, jotka se tarvitsi [[Predikaattilogiikka|predikaattikalkyylissä]] esitettyyn muotoiluunsa.<ref name="REP-Ontology"/>▼
Ontologisia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
Rivi 23 ⟶ 42:
* Miksi jotain on olemassa, sen sijaan että ei olisi mitään?<ref name="REP-Ontology"/>
* Onko universaaleja, partikulaareja, [[luku]]ja, [[Jumala]]a tms. olemassa?<ref name="SEP-Logic-Ontology"/>
* Mitä yleisiä ominaisuuksia olemassa olevilla asioilla on?<ref name="SEP-Logic-Ontology"/>
* Kuinka olemassa olevat asiat liittyvät muihin olemassa oleviin asioihin, toisin sanoen mitä yleisiä suhteita asioiden välillä on?<ref name="SEP-Logic-Ontology"/> * Mikä on universaalien suhde niihin partikulaarien, joilla
<!--
* Millainen todellisuus on?
Rivi 40 ⟶ 60:
* Mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että jotkut aineettomat oliot (kuten ajat, luvut, sielut ja jumaluudet) ovat olemassa?
-->
▲{{Katso myös|[[Metafysiikan historia]]}}
=== Ontologisia näkökulmia ===
▲Ontologia sai alkunsa antiikin kreikkalaisessa [[esisokraatikot|esisokraattisessa]] filosofiassa. Olemassaolon, pysyvyyden ja muutoksen ongelmat askarruttivat erityisesti [[Parmenides]]ta ja [[Herakleitos]]ta. Parmenides liitetään ajatukseen, jonka mukaan olemassaolo tuli todistaa ja ei-oleminen kieltää ja sitä tuli välttää. Hän sanoi: {{polytoninen|ἔστι γὰρ εἶναι, μηδὲν δ΄ οὐκ ἔστιν}} (''esti gar einai, mēden d' ouk estin'') — ”olemista näet on, ja ei-mitään ei ole”.<ref>{{DK | Id=28-B,6 | Nimeke=Diels-Kranz (DK) 28 B 6}}</ref> Parmenides kielsi, että kaikkeudessa tapahtuisi mitään muutosta.<ref>{{SEP | Id=parmenides | Tekijä=Palmer, John | Nimeke=Parmenides}}</ref> Herakleitos taas oli täsmälleen päinvastaista mieltä pitämällä jatkuvaa muutosta todellisuuden perimmäisenä piirteenä.<ref>{{SEP | Id=heraclitus | Tekijä=Graham, Daniel W. | Nimeke=Heraclitus | Viitattu=4.10.2010}}</ref>
▲Sokrateen jälkeen ontologia oli hyvin keskeisellä sijalla [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] filosofioissa. Platon käsitteli olevaan liittyviä kysymyksiä erityisesti dialogissa ''[[Sofisti (dialogi)|Sofisti]]'', mutta hänen [[ideaoppi]]insa kuuluva ikuisten ideoiden ontologinen järjestelmänsä ja dualistinen kahden tason mallinsa ovat kaikkien hänen dialogiensa taustalla. Aristoteleella [[metafysiikka]] oli tiedettä ”olevasta olevana”, eli olevasta siinä määrin kuin se on olevaa, tai olevista siinä määrin kuin ne ovat olemassa. Keskeisellä sijalla oli olevan peruskategorioiden määritteleminen, sekä sen määritteleminen, millä tavalla kuhunkin kategoriaan kuluvien asioiden voi sanoa olevan olemassa. Hän katsoi maailman muodostuvan yksilöolioista eli [[Partikulaari|partikulaareista]], jotka koostuivat materiasta ja [[universaali]]sta muodosta.<ref name="Määttänen"/>
* [[Materialismi (ontologinen)|Materialismi]]: todellisuus on ainetta.<ref name="OCP-Problems">Sosa, Ernest: ”Metaphysics, problems of”, teoksessa {{OCP}}</ref>▼
▲Antiikin aikaista materialismia edustivat muun muassa [[atomismi|atomistit]], [[epikurolaisuus|epikurolaiset]] ja [[stoalaisuus|stoalaiset]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/epicurus/ | Tekijä=Konstan, David | Nimeke=Epicurus | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=5. syyskuuta 2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/s/stoicism.htm | Nimeke=Stoicism | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=5. syyskuuta 2007}}</ref> Ontologisia kysymyksiä on pohdittu myös [[Intia]]n ja [[Kiina]]n muinaisissa sivilisaatioissa, joissakin tapauksissa jopa ennen kreikkalaisia ajattelijoita, jotka yleensä liitetään ontologian syntyyn.
** [[Fysikalismi]]: kaikki olemassa oleva on [[fysiikka|fysikaalista]] tai [[supervenienssi|supervenioi]] fysikaalista.<ref name="Davis">Davis, Wayne A.: ”Physicalism”, teoksessa {{OCP}}</ref>
** [[Naturalismi (ontologia)|Naturalismi]]: luonto on kaiken käsittävä eikä ole olemassa mitään
▲Vaikkakin termin ’ontologia’ alkuperä on kreikan kielessä, sana itsessään tunnetaan ensimmäisiä kertoja latinankielisessä muodossa ''ontologia'' [[Jacob Lorhard]]in (Lorhardus) teoksesta ''Ogdoas Scholastica'' vuodelta 1606<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ontology.co/jacob-lorhard.htm | Tekijä=Corazzon, Raul | Nimeke=Jacob Lorhard (1561-1609) - Ogdoas Scholastica (1606) | Julkaisu= Ontology. A Resource Guide for Philosophers | Viitattu=4.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> sekä [[Rudolf Goclenius|Rudolf Gocleniuksen]] (Göckel) teoksesta ''Lexicon philosophicum'' vuodelta 1613.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ontology.co/history.htm | Tekijä=Corazzon, Raul | Nimeke=Notes on the Origin of the Word Ontology | Julkaisu= Ontology. A Resource Guide for Philosophers | Viitattu=4.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
* [[Idealismi (ontologinen)|Idealismi]] eli sieluttava (ei-aineellinen) käsitys todellisuudesta: todellisuus on henkeä.<ref name="OCP-Problems"/>▼
▲[[George Berkeley]] katsoi [[Subjektiivinen idealismi|subjektiivisessa idealismissaan]], että aineelliset oliot olivat vain joukko ideoita. Oliot olivat kyllä olemassa, mutta vain mielessä.<ref name="REP-Ontology"/> Idealismi vaikutti erityisesti 1800-luvulla [[Saksalainen idealismi|saksalaisessa idealismissa]]. Uuden ajan materialismia ovat puolestaan edustaneet muun muassa [[Thomas Hobbes]], [[Pierre Gassendi]], [[Ludwig Feuerbach]], [[Ludwig Büchner]] sekä [[dialektinen materialismi|dialektiset materialistit]] kuten [[Karl Marx]].{{Lähde}}
▲[[Martin Heidegger]] kiinnostui jo nuorena Aristoteleen ontologiasta ja sen olevaa olevana koskevasta peruskysymyksestä. Myöhemmin hänen [[hermeneutiikka|hermeneuttinen]] projektinsa syvenikin koskemaan ontologian perusteita ylipäätään; hän katsoi, että traditiossa unohtuneen elämän ajallisuuden tarkastelu tarjosi mahdollisuuden asettaa uudelleen jo antiikissa lukkoonlyöty kysymys ''olemisen mielestä'' (''Sinn des Seins''), so. todellisuuden mielekkäästä jäsentymisestä todelliseksi. Näin syntyi [[fundamentaaliontologia]], tutkimus, jonka kohteena on perinteisen ontologian ajattelematta jäänyt ajallinen perusta. Heidegger käsitteli tätä erityisesti pääteoksessaan ''[[Oleminen ja aika]]'' (1927).{{Lähde}}
▲[[Edmund Husserl]] vastusti Heideggerin fundamentaaliontologiaa, koska katsoi sen sekoittavan ontologisen ja eksistentiaalisen olemassaolon. Hänen mukaansa Heideggerin ontologialle keskeisessä ''[[Dasein]]issa'' ei ollut kysymyksessä sen enempää ontologia kuin [[fenomenologia]]kaan, vaan pelkkä abstrakti [[antropologia]].{{Lähde}}
▲[[Willard Van Orman Quine|W. V. O Quine]] katsoi, että [[tiede]] oli paras keino saada selville, mitä on olemassa. Ontologian määritteli näin kulloinkin vallitseva tieteellinen teoria.<ref name="REP-Ontology"/> Hän pelkisti olemassaolon määrittelemällä sen ”sidotun [[muuttuja]]n arvona olemiseksi”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.netn.fi/196/netn_196_quine.html | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Willard van Orman Quine niin&näin haastattelussa | Julkaisu=Niin & näin 1/1996 | Viitattu=5.9.2007}}</ref> – teoria sitoutui siis vain niiden asioiden olemassaoloon, jotka se tarvitsi [[Predikaattilogiikka|predikaattikalkyylissä]] esitettyyn muotoiluunsa.<ref name="REP-Ontology"/>
▲Mitä todellisuus on?{{Lähde}}
▲* [[Materialismi (ontologinen)|Materialismi]]: todellisuus on ainetta.
▲** [[Naturalismi (ontologia)|Naturalismi]]: luonto on kaiken käsittävä eikä ole olemassa mitään yliluonnollista.
▲* [[Idealismi (ontologinen)|Idealismi]] eli sieluttava (ei-aineellinen) käsitys todellisuudesta: todellisuus on henkeä.
Onko todellisuus olemassa?{{Lähde}}
Rivi 77 ⟶ 80:
* [[Objektivismi (ontologia)|Objektivismi]]: todellisuus on olemassa tajunnasta riippumatta.
Kuinka monta
* [[Monismi (ontologia)|Monismi]]: yksi (kreikan sanasta ''monos'').
* [[Dualismi (filosofia)|Dualismi]]: kaksi (kaksijakoinen todellisuuskäsitys).<ref name="OCP-Problems"/>
* [[Pluralismi (ontologia)|Pluralismi]]: useita (monijakoinen todellisuuskäsitys).
Onko kaikki lainalaista vai sattumanvaraista?
* [[Determinismi]] eli lainalaisuusoppi.<ref name="OCP-Problems"/>
* [[Indeterminismi]] eli satunnaisuusoppi.
=== Ontologian käsitteitä ===
Eräitä muita ontologian keskeisiä käsitteitä ovat:<ref>Juti 2001.</ref>
Rivi 176 ⟶ 179:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=[[Johdatus metafysiikkaan]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}▼
{{viitteet|sarakkeet}}▼
=== Viitteet ===
== Kirjallisuutta ==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-1-11070-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Kokemuksen käytännölliset ehdot: Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-570-532-0}}
| |||