Ero sivun ”Kotelo (biologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
IA (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Kotelovaiheessa hyönteinen ei nauti mitään ravintoa ja lepää yleensä liikkumattomana paikoillaan. Kotelo lepää usein kotelokopassa, jonka toukka on valmistanut kehruurauhastensa erittymästä, tai kotelokehdossa, johon toukka on käyttänyt kehruurauhastensa erittymän lisäksi myös esimerkiksi lehdenkappaleita, puunsiruja ja hiekanjyviä.<ref name="Hyönteisiä värikuvina">{{kirjaviite | Tekijä = Uunio Saalas (suom. toimittanut) | Nimeke = Hyönteisiä värikuvina | Vuosi = 1972 |Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Tunniste = ISBN 951-0-01855-4 }}</ref>
Koteloita voidaan erottaa kolme päätyyppiä
*irtokoteloissa [[raaja|raajojen]], [[siipi|siipien]], [[tuntosarvi|tuntosarvien]] ja suuosien aiheet työntyvät esiin muusta ruumiista
*muumiokoteloissa ruumiinosat näkyvät kotelon pinnassa
*tynnyrikoteloiden pinnassa ei näy jälkeäkään ruumiinosista.<ref name="Hyönteisiä värikuvina"/>
| |||