Wikipedia

Ero sivun ”Sumraus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Lähteet: {{Viitteet|sarakkeet}}
Määritelmän tarkennus, tärkeää ei ole siveltimen kuivuus, vaan alla olevan maalauksen kuivuus. Sumraus ei myöskään ole pointillismia. Muokattu, virheitä korjattu.
Rivi 1:
{{Lupaava}}
[[Tiedosto:Lautrec the clownesse cha-u-kao 1895.jpg|thumb|[[Henri de Toulouse-Lautrec]]in maalaus klovni Cha-u-kaosta vuodelta 1895. Varsinkin sinisessä taustassa ja naisen tummassa hameessa on runsasta sumrausta.]]
'''Sumraus''' tai '''shumraus''' tarkoittaa maalaamistamaalin kuivallasivelemistä siveltimelläepätasaisesti jakuivan, pienelläöljymaalauksessa määrällämelko paksuaöljyttömän, peittävääalusmaalauksen väriäpäälle niin, että maalauspohja tai alempi maalauskerros jää tai jätetään paikoin näkyviin.<ref name="Scott, s. 100">Scott, s. 100</ref><ref name="Akke Kumlien">{{Kirjaviite | Tekijä = Kumlien, Akke | Nimeke = Taidemaalauksen käsikirja | Vuosi = 1962 | Kappale = | Sivu = 105 | Selite = Suomentanut Onni Oja | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>Sumraus tulee [[saksan kieli|saksan]] sanasta ''schumra'', joka tarkoittaa hämärtämistä tai sumentamista.<ref name="taidehistoriansanasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Taidehistoria | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref> Myös nimeä "kuivasivellintekniikka" käytetään.
 
Sumraamalla maalattu melko tasainenkin pinta on elävämpi kuin runsaalla värillä peittävästi sivelty maalausjälki. Voidaan luoda viehättäviä efektejä värin eloisuutta uhraamatta.<ref name="Scott, s. 100" /> Väri ei peitä yhtenäisesti, vaan pinta koostuu harsomaisesti pienistä väripisteistä. Pisteiden suuruutta voi säädellä painamalla sivellintä enemmän tai vähemmän. [[Pointillismi]]Tällöin muistuttaavoidaan sumrausta,työhön vaikkahaluttaessa pointillismissasaada vaikutus on useimmiten saatu aikaan karkean maalauskankaan ja palettiveitsellä kaapimisen[[pointillismi|pointillististakin]] avullasävyä.<ref name="Akke Kumlien 2">{{Kirjaviite | Tekijä = Kumlien, Akke | Nimeke = Taidemaalauksen käsikirja | Vuosi = 1962 | Kappale = | Sivu = 118-119 | Selite = Suomentanut Onni Oja | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> ▼
Sumraus tulee [[saksan kieli|saksan]] sanasta ''schumra'', joka tarkoittaa hämärtämistä tai sumentamista.<ref name="Akke Kumlien" />
 
Sumratessa [[sivellin]]tä pidellään viistosti ja kevyesti niin, että väri tarttuu pieninä pisteinä maalauspohjan koholla oleviin kohtiin. Hentoja sävyjä sumratessa siveltimen voi pyyhkiä miltei puhtaaksi väristä.<ref name="Akke Kumlien" /> Sumraamiseen soveltuvat parhaiten siveltimet, joissa on pitkähköt, noin 3–4 sentin pituiset jäykät harjakset.<ref name="Akke Kumlien 2" /> Vanhat mestarit ovat usein käyttäneet sumrausta, etenkin valkokohotuksessa eli maalatessaan vaalealla värillä tumman [[imprimituuri]]-alusmaalauksen päälle.<ref name="Akke Kumlien" /> Myös [[akvarelli]]väreillä ja [[temperamaalaus|temperaväreillä]] voi sumrata.▼
 
▲Sumraamalla maalattu melko tasainenkin pinta on elävämpi kuin runsaalla värillä peittävästi sivelty maalausjälki. Väri ei peitä yhtenäisesti, vaan pinta koostuu harsomaisesti pienistä väripisteistä. Pisteiden suuruutta voi säädellä painamalla sivellintä enemmän tai vähemmän. [[Pointillismi]] muistuttaa sumrausta, vaikka pointillismissa vaikutus on useimmiten saatu aikaan karkean maalauskankaan ja palettiveitsellä kaapimisen avulla.<ref name="Akke Kumlien 2">{{Kirjaviite | Tekijä = Kumlien, Akke | Nimeke = Taidemaalauksen käsikirja | Vuosi = 1962 | Kappale = | Sivu = 118-119 | Selite = Suomentanut Onni Oja | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
<ref name="taidehistoriansanasto" />
 
Sumrauksen vastakohta maalaustekniikan kannalta on tasaisesti sivelty runsas väri.
==Työtapoja==
Sumrauksen voi tehdä rievulla tai muulla vastaavalla hankaamalla, jopa sormin tai siveltimellä, jolloin sumrausjälki on elävämpää ja työhön voi jäädä kuivasta siveltimestä harjasjälkiä. Esimerkiksi pilviä sumrattaessa riepua liikutellaan sormella kevyesti hangaten maalauksen päällä halutuissa kohdissa.<ref name="Scott, s. 100" />
Kun sumraus tehdään kuivalla siveltimellä ja pienellä määrällä paksua peittävää väriä ikään kuin maalauksen päälle harjaten, käytetään myös nimitystä ns. "kuivasivellintekniikka". <ref name="taidehistoriansanasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Taidehistoria | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
▲Tavallinen työskentelytapa on pitää pystysuorassa pyöreää paksua, ohentamatonta väriä täyteen otettua harjassivellintä, jolla pyörivin liikkein sivellään maalia haluttuihin kohtiin. Myös melko leveää sianharjaksista lattasivellintä, jossa on paksua väriä, voidaan vetää melko kevyesti ja tasaisesti alusmaalauksen yli niissä kohdissa, joihin halutaan laikukas, hieman murtunut värikerros. Kankaan tai paperin pintarakenteen karkeudella on myös vaikutusta, sillä sumrattaessa väri tarttuu parhaiten kohoumiin tai esimerkiksi alle maalatun värin kuivuneisiin korkeampiin kohtiin.<ref name="Scott, s. 100" /> Sumratessa [[sivellin]]tä pidelläänvoidaan pidellä myös viistosti ja kevyesti niin, että väri tarttuu pieninä pisteinä maalauspohjan koholla oleviin kohtiin. Hentoja sävyjä sumratessa siveltimen voi pyyhkiä miltei puhtaaksi väristä.<ref name="Akke Kumlien" /> Sumraamiseen soveltuvat parhaiten siveltimet, joissa on pitkähköt, noin 3–4 sentin pituiset jäykät harjakset.<ref name="Akke Kumlien 2" /> Vanhat mestarit ovat usein käyttäneet sumrausta, etenkin valkokohotuksessa eli maalatessaan vaalealla värillä tumman [[imprimituuri]]-alusmaalauksen päälle.<ref name="Akke Kumlien" /> MyösSumrata [[akvarelli]]väreillävoidaan jatummiakin [[temperamaalaus|temperaväreillä]]värejä voivaaleiden päälle, mutta tavallisempaa on sumrata vaaleaa väriä tumman päälle, jolloin vaikutelma on usein onnistuneempi.<ref name="Scott, s. 100" />
==Sumraus maalaustaiteessa==
 
Jos väri sumrataan hankaamalla kangaspalalla tai sormella, pohjan karheus ja kohoumat eivät välttämättä tule yhtä voimakkaina esiin kuin sivellintä tai vaikkapa palettiveistä käytettäessä; sumrausjälki on myös tasaisempi kuin siveltimellä tehty. Sumraus mahdollistaa myös värien pehmeän sulautumisen toisiinsa ilman selkeitä siirtymäjälkiä.<ref name="Scott, s. 100" />
Sumrausta on käytetty ihon maalaamisessa ja muotokuvissa, koska muotoa ja valöörisiirtymiä voi sumraamalla rakentaa astettain. [[Sfumato]], joka tunnetaan esimerkiksi [[Rafael]]in maalauksista ja [[Leonardo da Vinci]]n ''[[Mona Lisa]]sta'', on saatu aikaan maalaamalla sumrauksen päälle ohuita läpikuultavia [[Laseeraus|kuullotuksia]]. Sumraaminen olikin erityisen suosittua [[venetsia]]laisessa taiteessa 1400- ja 1500-luvulla. Vincin ja Rafaelin ohella [[Giorgione]], [[Tizian]] ja [[Tintoretto]] käyttivät sitä. Sumrausta on kuitenkin käytetty kautta aikojen tietoisesti tai tiedostamatta, ja sitä käytetään myös [[nykytaide|nykytaiteessa]].<ref name="Akke Kumlien 2" /> Muun muassa [[Andrew Wyeth]] tunnetaan temperamaalaustensa sumraavasta jäljestä.<ref>[http://www.ethnicpaintings.com/popular-painting-styles/dry-brush-painting.html Ethnicpaintings.com] Viitattu 28.5.2010.</ref>▼
 
==Sumrauksen käytöstä eri aikoina==
▲Sumrausta on käytetty ihon maalaamisessa ja muotokuvissa, koska muotoa ja valöörisiirtymiä voi sumraamalla rakentaa astettain. [[Sfumato]], joka tunnetaan esimerkiksi [[Rafael]]in maalauksista ja [[Leonardo da Vinci]]n ''[[Mona Lisa]]sta'', on saatu aikaan maalaamalla sumrauksen päälle ohuita läpikuultavia [[Laseeraus|kuullotuksia]]. Sumraaminen olikin erityisen suosittua [[venetsia]]laisessa taiteessa 1400- ja 1500-luvulla. Vincin ja Rafaelin ohella [[Giorgione]], [[Tizian]] ja [[Tintoretto]] käyttivät sitä. Sumrausta on kuitenkin käytetty kautta aikojen tietoisesti tai tiedostamatta, ja sitä käytetään myös [[nykytaide|nykytaiteessa]].<ref name="Akke Kumlien 2" /> Muun muassa [[Andrew Wyeth]] tunnetaan temperamaalaustensa sumraavasta jäljestä.<ref>[http://www.ethnicpaintings.com/popular-painting-styles/dry-brush-painting.html Ethnicpaintings.com] Viitattu 28.5.2010.</ref>
 
<gallery>
Rivi 30 ⟶ 32:
 
== Lähteet ==
* Marylin Scott: Öljyvärimaalauksen tietokirja, Mäkelä 2006, ISBN-10: 951-882-628-9
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumraus”