Ero sivun ”Saksan jälleenyhdistyminen” versioiden välillä

'''Saksan jälleenyhdistyminen''' ({{k-de|Deutsche Wiedervereinigung}}) tapahtui [[Berliini]]n ja [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] (Itä-Saksa, DDR) sen loppukuukausina muodostaneiden osavaltioiden, [[Saksan osavaltiot|maiden]] liittyessä [[Länsi-Saksa|läntiseen Saksaan]] [[3. lokakuuta]]1990. Päivämäärä on ''Saksan yhtenäisyyden päivä'' ({{k-de|Tag der Deutschen Einheit}}) ollen Saksan ainoa [[etninen ryhmä|kansa]]llinen vapaapäivä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.feiertage-newsletter.de/feiertag-info/tag-der-deutschen-einheit.php|Nimeke=Der Tag der deutschen Einheit|Julkaisija=Feiertage Newsletter.de|Luettu=3.10.2008|Kieli={{de}}}}</ref> Nimitystä jälleenyhdistyminen käytetään erotukseksi vuonna 1871 tapahtuneesta Saksan ''yhdistymisestä'' [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnaksi]].

Itä-Saksan ainoiden vapaiden parlamenttivaalien[[parlamentti]][[vaalit|vaalien]] jälkeen keväällä 1990 sen ja läntisen Saksan väliset neuvottelut huipentuivat [[sopimus lopullisesta järjestelystä Saksan suhteen|sopimukseen lopullisesta järjestelystä Saksan suhteen]]. Saksojen ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] neljän [[liittoutuneet#Toinen maailmasota|liittoutuneen]] voittaja[[valtio]]n väliset neuvottelut takasivat yhdistyvälle Saksalle täyden [[suvereniteetti|suvereenisuuden]]. Saksa on jatkanut Euroopan yhteisön, nykyisen [[Euroopan unioni]]n sekä [[Pohjois-Atlantin liitto|Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö]]n (Nato) jäsenenä.

Toisen maailmansodan loputtua Saksa jaettiin neljän voittajavaltion [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeisiin]]. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitysvyöhykkeen ympäröimä pääkaupunki Berliini jaettiin myös neljään [[miehitys|miehitettyyn]] vyöhykkeeseen. Vaikka alkuperäisenä tarkoituksena oli miehittäjävaltioiden yhteinen hallitseminenhallinto Saksassa, [[kylmä sota|kylmän sodan]] jännitteet johtivat 1949 Saksan liittotasavallan muodostamiseen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n ja [[Ranskan]] Saksan-vyöhykkeistä. Vastaavasti Neuvostoliiton Saksan-vyöhykkeestä syntyi Saksan demokraattinen tasavalta.

Vuodesta 1949 alkaen Saksan liittotasavalta kehittyi [[länsimaat|länsimaiseksi]] monipuoluedemokratiaksimonipuolue[[demokratia]]ksi ja avoimeksi [[markkinatalous|markkinataloudeksi]], kun taas Saksan demokraattisessa tasavallassa vallitsi kommunistinen[[kommunismi|kommunisti]]nen [[yksipuoluejärjestelmä]] ja valtion [[suunnitelmatalous|komentotalous]]. Vaikka DDRItä-Saksa oliolikin itäblokin[[politiikka|poliittisen]] rikkain[[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] jasuhteellisesti edistynein[[varallisuus|vaurain]] valtiomaa, monet sen asukkaat hakeutuivat länteen haaveillessaan poliittisesta [[vapaus|vapaudesta]] ja [[talous|taloudellisesta]] menestyksestä. DDR:ssäItä-Saksassa jakuin myös [[Itä-BerliinissäBerliini]]ssä asuneiden kasvava virta [[Länsi-BerliininBerliini]]in läpija sen kautta länteen, ennen kaikkea läntiseen Saksaan, sai DDR:nItä-Saksan kommunistisen [[puolue]]en eli [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen]] perustamaan rajavalvontajärjestelmän[[rajavalvonta]]järjestelmän, jonka näkyvin osa oli [[Berliinin muuri]].

== LopunItä-Saksan alkuvaltion loppu ==

1980-luvun puolivälissäAjatusta ajatustaSaksan Saksojenvaltioiden jälleenyhdistymisestäyhdistymisestä pidettiin 1980-luvun puoliväliin saavuttaessa sekä idässä että lännessä kaukaisena haaveena, joka ei olisi mahdollinen niinNeuvostoliiton kauanhallitessa kuinitäistä [[NeuvostoliittoKeski-Eurooppa|Keski]] hallitsi itäistä Keski- ja [[Etelä-EurooppaaEurooppa]]a. Muutokset Neuvostoliitossa [[Mihail Gorbatšov]]in kaudella saivat uuden toivon kuitenkin viriämään.

Elokuussa 1989 [[Unkari]] luopui rajavalvonnasta Itävaltaan päin[[Itävalta|Itävallan]]-rajallaan ja syyskuussa yli 13&nbsp; 000 itäsaksalaista ja -berliiniläistä siirtyisiirtyikin länteen Unkarin kauttaUnkarista. JoukkomielenosoituksetJoukko[[mielenosoitus|mielenosoitukset]] DDR:nItä-Saksan hallintoakommunistihallintoa vastaan alkoivat vuoden 1989 loppupuolella, näkyvimmin [[Leipzig]]in [[maanantaimielenosoitukset|maanantaimielenosoituksina]]. Levottomuudet pakottivat DDR:nItä-Saksan johtajanpuoluejohtajan ja [[valtionpäämies|valtionpää]]n [[Erich Honecker]]in eroamaan 18. lokakuuta 1989lokakuussa. Lisää eroamisia nähtiin, kun kokomaan [[hallitus]] kokonaisuudessaan luopui vallasta-Parin 7päivän kuluttua, [[9. marraskuuta.]] 1989 Uusiuusi hallitus poisti matkustusrajoitukset 9.ja marraskuutamonet 1989itäsaksalaiset ja monet-berliiniläiset menivät suoraan Berliinin muurille, missä rajavartijat avasivat ylityspaikat ja päästivät heidät läpi. Tästä rohkaistuneena asukkaathe molemmiltaja myös puoliltalänsiberliiniläiset alkoivat purkaa itse purkaa muuria, mistä seurasi yksi [[1900-luku|20. vuosisadan]] suurimmista mediatapahtumista[[media]]tapahtumista.

18. maaliskuutaMaaliskuussa 1990 pidettiin DDR:nItä-Saksan viimeiset vaalit, joiden jälkeen muodostetun hallituksen tärkein tehtävä oli neuvotella valtion lakkauttamisesta. Eräs DDR:ssä asunutitäsaksalainen [[ideologia|ideologi]] oli huomauttihuomauttanut jo vuonna 1989: "Puola on Puola ilman kommunismiakin, mutta jos kommunismi loppuu, ei DDR:llä ole enää mitään syytä olla olemassa."

[[Pääministeri]] [[Lothar de Maizière]]n johdolla DDRItä-Saksa neuvotteli yhdistymisen ehdoista entistenläntisen miehittäjävaltioidenSaksan ja neljän voittajavaltion kanssa. Neuvostoliitto, joka vastusti [[Pohjois-Atlantinaluksi liitto|Nato]]nNaton laajenemista DDR:nItä-Saksan alueelle,ja suostuiBerliinin siihenalueille, ettämutta yhdistynytsuostui Saksalopulta saiyhdistyneen ollaSaksan Naton jäsenNato-jäsenyyteen, joskunhan vieraita Nato-joukkoja ja ydinaseita ei sijoiteta silloisenitäiseen DDR:n alueelleSaksaan.

Virallinen yhdistyminen tapahtui [[3. lokakuuta]] 1990. Itä-Saksan loppuaikojen viisi maata eli [[1990Saksan osavaltiot|osavaltio]].ta Viisiliittyivät itäistäBerliinin osavaltiotamaan liittyivätkanssa Saksanläntiseen liittotasavaltaanSaksaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden likimain tasavertaisen valtion liittyminen yhdeksi uudeksi, jolle olisi sitten pitänyt kehittää mm. [[perustuslaki]]. Valittu linja oli yksinkertaisempi toteuttaa, mutta se on aiheuttanut monelle DDR:ssäItä-Saksassa ja Itä-Berliinissä asuneelle tunteita kotimaanjoutumisesta ja -kaupungin joutumisestaläntisen Saksan liittotasavallan "miehittämäksi" tai "valloittamaksi".

Yhdistyminen on ollut Saksalle taloudellinen taakka, joka on johtanut sen talouskasvun hidastumiseen. DDR:nItä-Saksan [[teollisuus|teollisuuden]] kilpailukyky oli huono, monia valtio[[yritys|yrityksiä]] lakkautettiin ja syntyi joukkotyöttömyyttä: joukko[[työttömyys|työttömyyttä]], entisenjoka DDR:non uusien osavaltioiden alueella on noin 20 prosenttia. Sadattuhannet työikäiset ovat muuttaneet maanvanhoihin länsiosiinosavaltioihin työn perässä, mikä on aiheuttanut ongelmia väestörakenteessa. ItäistenUusien osienosavaltioiden jälleenrakentamiseen ohjataan edelleen vuosittain noin sata miljardia euroa liittovaltion[[liittovaltio]]n varoja.

== Lähteet ==