Ero sivun ”Solidaarisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun Solidaarisuus (aate) uudelle nimelle Solidaarisuus
p siirretty
Rivi 1:
{{Korjattava/Nimi|Solidaarisuus}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee solidaarisuuden käsitettä. Puolalaisesta poliittisesta liikkeestä katso [[Solidaarisuus (liike)]].}}
'''Solidaarisuus''' ({{k-la|in solidum}}) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Käsite ei rajoitu ainoastaan toistensa lähellä oleviin ihmisiin, vaan sillä voidaan tarkoittaa jopa maailmanlaajuista kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Termiä käytetään yleisesti [[sosiologia]]ssa ja muissa [[yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteissä]].
Rivi 47 ⟶ 46:
Solidaarisuus ja [[oikeudenmukaisuus]] ovat vakuutusjärjestelmän perustana olevia keskeisiä periaatteita. Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen yhteydessä solidaarisuudella tarkoitetaan sitä, että vakuutetut jakavat voitot ja kustannukset keskenään, oikeudenmukaisuudella puolestaan sitä, että kukin vakuutettu osallistuu kustannuksiin vakuutusmatemaattisen todennäköisyyden mukaan. Sosiaalivakuutukseen taas pääsevät mukaan kaikki kansalaiset ilman valintaa ja terveydentilasta riippumatta, koska kustannukset katetaan verotuloilla ja lakisääteisin maksuin.<ref name=Duode/>
 
== Solidaarisuus hyinvointivaltionhyvinvointivaltion perustana ==
 
Solidaarisuusaate tai solidarismi nähdään yleisesti [[hyvinvointivaltio]]n keskeisenä perustana, sekä [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] että muualla.<ref name=Ervasti/><ref name=Liukko/><ref name=Forma/><ref name=Nyyss/> Muun muassa lakisääteinen sosiaalivakuutus ja sosiaalioikeuden synty muuttivat 1900-luvulla yhteiskunnallista ajattelua ja tekivät solidaarisuuden [[paradigma]]n läpimurron mahdolliseksi. Sosiaalioikeudellisen solidaarisuuden synnyn voidaan ajatella pohjautuvan kollektiivisen varautumisen normiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perustana. Toisaalta voidaan väittää, että sosiaalioikeudellisen sääntelyn ja solidaarisuuden perusteluna ei välttämättä ole positiivinen normin logiikka vaan pikemminkin yleiset [[kansalaisoikeudet]]. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on kohdistua samalla tavalla kaikkiin ihmisiin, ja ne muistuttavat enemmän juridista ”lakia” kuin normin logiikkaa. Hyvinvointipolitiikan muotoutumisen voidaan siis ajatella pohjautuvan kollektiivisen normin sijasta myös aivan eri logiikkaan perustuviin ihmis- ja kansalaisoikeuksiin.<ref name=Liukko/>