Wikipedia

Ero sivun ”Solidaarisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w, kh, {{Korjattava/Nimi|Solidaarisuus}}
Rivi 1:
{{Korjattava/Nimi|Solidaarisuus}}
'''Solidaarisuus''' ({{k-la|in solidum}}) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Käsite ei rajoitu ainoastaan toistensa lähellä oleviin ihmisiin, vaan sillä voidaan tarkoittaa jopa maailmanlaajuista kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Termiä käytetään yleisesti [[sosiologia]]ssa ja muissa [[yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteissä]].
 
Solidaarisuus voi olla toisaalta tietyn [[Ryhmä (psykologia)|ihmisryhmän]] sisäistä ja toisaalta ulospäin suuntautuvaa, ryhmien välistä solidaarisuutta. Ryhmän sisäisenä ilmiönä solidaarisuus liittyy ryhmän [[koheesio]]on, sen jäsenten yhteenkuuluvuuteen sekä ryhmän yhteisten päämäärien tavoitteluun. Ryhmien välinen solidaarisuus voi puolestaan olla esimerkiksi hyväosaisten solidaarisuutta huono-osaisia ja kaltoin kohdeltuja kohtaan. Yhteenkuuluvuus on keskeistä myös silloin kun solidaarisuus kohdistuu toiseen ryhmään, sillä sen jäsenet voidaan mieltää esimerkiksi "samassa”samassa veneessä oleviksi"oleviksi”, "kohtalotovereiksi"”kohtalotovereiksi” tai "sisariksi”sisariksi ja veljiksi"veljiksi”.
 
== Solidaarisuuskäsitteen historiaa ==
===Käsitteen yhteiskunnallistuminen===▼
Käsitteet ''solidaire'' ja ''solidairement'' esiintyivät jo 1500-luvun ranskalaisessa lakikielessä. Ne ovat sukua latinalaisesta ''solidus''-sanasta johdetun roomalaisen oikeuden käsitteen ''in solidum'' kanssa, joka tarkoitti "''kokonaisuuden puolesta''". [[Napoleon]]in lakikokoelmassa ''solidaarisuus'' tarkoitti velallisten yhteisvastuuta yhteistä velkojaa kohtaan, eikä kuulunut ensisijaisiin juridisiin periaatteisiin.<ref name=Vanamo/> ▼
 
▲=== Käsitteen yhteiskunnallistuminen ===
[[File:Auguste Comte2.jpg|thumb|150px|Auguste Comte]]▼
[[Ranska]]n [[Ranskan suuri vallankumous|suurta vallankumousta]] seurannut [[konservatismi]] otti käyttöön [[juridiikka|juridiikasta]] irrotetun ''solidaarisuus''-käsitteen reaktiona nopeaa yhteiskunnallista muutosta vastaan ja kaipuuna stabiiliin yhteiskuntaan. [[Heinäkuun vallankumous|Heinäkuun monarkian]] aikana [[utopistinen sosialismi|utopistisosialisteihin]] kuulunut [[Pierre Leroux]], jonka väitetään myös keksineen termin ''[[sosialismi]]'', otti hänkin käyttöön juridiikasta riippumattoman ''solidaarisuuden'' käsitteen.<ref name=Vanamo/> Sosiologian perustajaksi kutsuttu [[Auguste Comte]] omaksui käsitteen ihmisten välisen yhteiskunnallisen riippuvuuden merkityksessä. Comte liitti solidaarisuuden [[altruismi]]n käsitteeseen [[egoismi]]n vastakohtana. Yksilön korostamisen sijaan altruismi korostaa yhteisvastuuta ja solidaarisuutta.<ref name=Etkirja/> Pierre Leroux’n ja Auguste Comten tulkinnoista sai alkunsa ajatus erityisestä yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta sosiaalisen järjestyksen perustana.<ref name=Liukko/>▼
 
▲Käsitteet ''solidaire'' ja ''solidairement'' esiintyivät jo 1500-luvun ranskalaisessa[[ranska]]laisessa lakikielessä. Ne ovat sukua latinalaisesta ''solidus''-sanasta johdetun roomalaisen oikeuden käsitteen ''in solidum'' kanssa, joka tarkoitti "”''kokonaisuuden puolesta''"”. [[Napoleon]]in lakikokoelmassa ''solidaarisuus'' tarkoitti velallisten yhteisvastuuta yhteistä velkojaa kohtaan, eikä kuulunut ensisijaisiin juridisiin periaatteisiin.<ref name=Vanamo/>
[[Helmikuun vallankumous|Helmikuun vallankumouksen]] jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranskassa nousi esiin uusia tieteellisiä ja ideologisia solidaarisuuden tulkintoja. Käsite sai niin sosiologisia ([[Émile Durkheim]]), taloudellisia ([[Charles Gide]]), oikeudellisia (Léon Duguit) kuin poliittisiakin ([[Léon Bourgeois]]) muunnelmia. Erilaisia painotuksia edustaneet ajattelijat muokkasivat ''solidaarisuus''-käsitteen merkityksen omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. ▼
 
▲[[FileTiedosto:Auguste Comte2.jpg|thumb|150px|Auguste Comte]]
Esimerkiksi Pariisin [[kommunardi]]t vaihtoivat vallankumouksen iskulauseisiin kuuluneen ''veljeyden'' ''solidaarisuuteen''. Myös jotkut ranskalaiset [[liberalismi|liberalistiset]] [[taloustiede|taloustieteilijät]] alkoivat käyttää ''solidaarisuus''-termiä, mutta muuttaen sen merkitystä [[individualismi|individualistiseen]] suuntaan. Liberalistien mielestä ihmisten välinen riippuvuus johtaa siihen että ihmisten on myös kannettava vastuu tekemisistään ilman että valtio puuttuu asiaan.<ref name=Vanamo/> Liberalismia vastustanut taloustieteilijä Charles Gide puolestaan kehitti käsitteelle oman tulkintansa ja ehdotti ''solidaarisuutta'' jopa uuden taloustieteellisen koulukunnan nimeksi.<ref name=Liukko/>▼
▲[[Ranska]]n [[Ranskan suuri vallankumous|suurta vallankumousta]] seurannut [[konservatismi]] otti käyttöön [[juridiikka|juridiikasta]] irrotetun ''solidaarisuus''-käsitteen reaktiona nopeaa yhteiskunnallista muutosta vastaan ja kaipuuna stabiiliinvakaaseen yhteiskuntaan. [[Heinäkuun vallankumous|Heinäkuun monarkian]] aikana [[utopistinen sosialismi|utopistisosialisteihin]] kuulunut [[Pierre Leroux]], jonka väitetään myös keksineen termin ''[[sosialismi]]'', otti hänkin käyttöön juridiikasta riippumattoman ''solidaarisuuden'' käsitteen.<ref name=Vanamo/> Sosiologian perustajaksi kutsuttu [[Auguste Comte]] omaksui käsitteen ihmisten välisen yhteiskunnallisen riippuvuuden merkityksessä. Comte liitti solidaarisuuden [[altruismi]]n käsitteeseen [[egoismi]]n vastakohtana. Yksilön korostamisen sijaan altruismi korostaa yhteisvastuuta ja solidaarisuutta.<ref name=Etkirja/>. Pierre Leroux’n ja Auguste Comten tulkinnoista sai alkunsa ajatus erityisestä yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta sosiaalisen järjestyksen perustana.<ref name=Liukko/>
 
▲[[Helmikuun vallankumous|Helmikuun vallankumouksen]] jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranskassa nousi esiin uusia tieteellisiä ja ideologisiaaatteellisia solidaarisuuden tulkintoja. Käsite sai niin sosiologisia ([[Émile Durkheim]]), taloudellisia ([[Charles Gide]]), oikeudellisia (Léon Duguit) kuin poliittisiakin ([[Léon Bourgeois]]) muunnelmia. Erilaisia painotuksia edustaneet ajattelijat muokkasivat ''solidaarisuus''-käsitteen merkityksen omiin tarkoituksiinsa sopivaksi.
Näiden vaiheiden kautta solidaarisuudesta kehittyi 1900-luvun vaihteeseen mennessä yleistermi, jolla voitiin leimata lähes kaikki hyvinä ja edistyksellisinä pidetyt asiat. [[Pariisin maailmannäyttely]]n yhteydessä vuonna 1900 järjestettiin kongressi ''"yhteiskunnallisesta kasvatuksesta ja uudesta solidaarisuudesta"''. Myös [[katolinen kirkko]] ryhtyi käyttämään suosittua ''solidaarisuus''-käsitettä. Sosiologi [[Steven Lukes]]in mukaan solidaarisuudella oli tuon ajan Ranskassa lähes yhtä vahva ja vaikuttava rooli kuin individualismilla samoihin aikoihin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref name=Vanamo/>▼
 
▲Esimerkiksi Pariisin[[Pariisi]]n [[kommunardi]]t vaihtoivat vallankumouksen iskulauseisiin kuuluneen ''veljeyden'' ''solidaarisuuteen''. Myös jotkut ranskalaiset [[liberalismiLiberalismi|liberalistiset]] [[taloustiede|taloustieteilijät]] alkoivat käyttää ''solidaarisuus''-termiä, mutta muuttaen sen merkitystä [[individualismi|individualistiseen]] suuntaan. Liberalistien mielestä ihmisten välinen riippuvuus johtaa siihen että ihmisten on myös kannettava vastuu tekemisistään ilman että valtio puuttuu asiaan.<ref name=Vanamo/> Liberalismia vastustanut taloustieteilijä Charles Gide puolestaan kehitti käsitteelle oman tulkintansa ja ehdotti ''solidaarisuutta'' jopa uuden taloustieteellisen koulukunnan nimeksi.<ref name=Liukko/>
 
▲Näiden vaiheiden kautta solidaarisuudesta kehittyi 1900-luvun vaihteeseen mennessä yleistermi, jolla voitiin leimata lähes kaikki hyvinä ja edistyksellisinä pidetyt asiat. [[Pariisin maailmannäyttely]]n yhteydessä vuonna 1900 järjestettiin kongressi ''"yhteiskunnallisesta”yhteiskunnallisesta kasvatuksesta ja uudesta solidaarisuudesta"solidaarisuudesta”''. Myös [[katolinen kirkko]] ryhtyi käyttämään suosittua ''solidaarisuus''-käsitettä. Sosiologi [[Steven Lukes]]in mukaan solidaarisuudella oli tuon ajan Ranskassa lähes yhtä vahva ja vaikuttava rooli kuin individualismilla samoihin aikoihin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref name=Vanamo/>
 
=== Émile Durkheimin teoria===
[[FileKuva:Emile Durkheim.jpg|thumb|150px|Émile Durkheim.]]
Merkittävä teema 1800-luvun lopun sosiologiassa oli uudenlaisen moraalisen[[moraali]]sen perustan etsiminen [[moderni]]lle teolliselle [[yhteiskuntaYhteiskunta|yhteiskunnalle]]. Solidaarisuus-käsittettä käytti sosiologisissa teorioissaan laajasti etenkin [[Émile Durkheim]]. Durkheimin mukaan erityyppiset solidaarisuuden ilmentymät ja yhteiskunnan tyyppi korreloivat vahvasti keskenään. Hänen keskeisimpiä ideoitaanajatuksiaan on teoria ''mekaanisesta'' ja ''orgaanisesta'' solidaarisuudesta. Durkheim otti nämä solidaarisuuden perustyypit käyttöön teoriassaan yhteiskuntien kehityksestä (''De La Division Du Travail Social'', 1893).
 
Durkheimin solidaarisuusteoria pyrkii vastaamaan yhteen hänen perimmäisistä kysymyksistään: Mikä pitää yllä yhteiskunnallista järjestystä ja miksi yhteiskunnat ylipäänsä pysyvät koossa? Mekaaninen solidaarisuus viittaa perinteisiin maatalousvaltaisiin yhteiskuntiin, joita piti koossa normien, uskomusten ja tunteiden yhteisyys. Orgaaninen solidaarisuus puolestaan viittaa moderniin[[moderni]]in yhteiskuntaan, jonka perusta on eriytyneessä [[työnjakoTyönjako|työnjaossa]]. Durkheim liittää orgaanisen solidaarisuuden esimerkiksi ammattikuntien sisäisiin suhteisiin ja tätä kautta muodostuvaan solidaarisuuteen.<ref name=Avoin/> Teorian mukaan orgaaninen solidaarisuus synnyttää moderniin yhteiskuntaan riittävän [[koheesio]]n, eli se pitää yhteiskuntaa koossa. Ihmiset tarvitsevat toisiaan, koska he suorittavat toisiaan täydentäviä erilaisia tehtäviä. Työnjaon myötä myös yksilöllinen vapaus lisääntyy, sillä orgaaninen solidaarisuus ei edellytä samanlaisuutta. Orgaanisen solidaarisuuden edellytyksenä on toisaalta myös sen taustalla vaikuttava mekaaninen solidaarisuus.<ref name=Vanamo/>
 
===Léon Bourgeoisin solidarismi===
[[FileKuva:Léon Bourgeois.jpg|thumb|150px|Léon Bourgeois]]
Vaikka solidaarisuuden käsitettä oli käytetty jo 1800-luvun puolivälin [[työväenliike|työväenliikkeessä]], vasta liberaaleja periaatteita edustaneet [[Ranskan kolmas tasavalta|tasavaltalaiset]] toivat solidaarisuuden Ranskan poliittisen keskustelun valtavirtaan. Vuonna 1896 [[Léon Bourgeois]] julkaisi kirjansa ''Solidarité'', joka juurrutti ''solidaarisuus''-käsitteen poliittiseen kielenkäyttöön. Bourgeois’n solidaarisuus perustui ensisijaisesti ihmisten väliseen riippuvuuteen, joka on sekä turvallisuutta että uhkia tuottava kaksiteräinen miekka. Lähtökohtana oli toisaalta myös ajatus sosiaalisesta velasta. Bourgeois’n mukaan ihminen on yhteiskunnalle velkaa siitä teknisestä ja henkisestä pääomasta, jonka yhteiskunnallinen kehitys on hänen hyväkseen tuottanut.<ref name=Vanamo/><ref name=Liukko/>
 
Bourgeois otti käyttöön myös termin ''solidarismi'' kuvaamaan solidaarisuuteen pohjautuvaa poliittista [[ideologia]]a. Solidarismi oli täsmällinen ja selkeä ajatusrakennelma, jonka myös radikalismi pystyi sulauttamaan itseensä, ja se ryhtyikin pitämään sitä omana ideologisenaaatteellisena ilmentymänään. Bourgeois'n solidarismia alettiin vuosisadan vaihteen jälkeen pitää lähes [[kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] virallisena ideologianaaatteena. Hänen solidarismissaan yhdistyi aineksia sekä Durkheimin solidaarisuusteoriasta että [[Louis Pasteur|Pasteurin]] ja [[Charles Darwin|Darwinin]] teorioista, ja se muodosti vaihtoehdon klassisen liberalismin ja työläisten [[kollektivismi]]n vastakkainasettelulle. Bourgeois korosti ihmisten välisen riippuvuuden tuottamaa solidaarisuutta positiivisenamyönteisenä ja kaiken inhimillisen kasvun kannalta myönteisenä asiana. Solidarismi yhdisti siten ihmisten luonnollisen riippuvuuden toisistaan solidaarisuuteen moraalisena päämääränä. Vaikka solidarismi-aate sai erilaisia seuraajia ja tulkintoja, niille oli yhteistä sekä valtion sosiaalisen vastuun että kansalaisten yhteistyön korostaminen.<ref name=Vanamo/><ref name=Liukko/>
 
===Charles Giden taloustieteellinen teoria===
[[FileKuva:Portrait of Robert Owen (1771 - 1858) by John Cranch, 1845.jpg|thumb|150px|[[Robert Owen]] (kuvassa) oli osuustoiminta-aatteen isä, mutta vasta Charles Gide loi aatetta koskevan taloustieteellisen teorian.]]
Solidaarisuudella oli keskeinen osa myös ranskalaisen [[kansantaloustieteilijä]]n [[Charles GidenGide]]n (1847–1932) ajattelussa. Gide ryhtyi vastustamaan [[liberalismi|liberalistisen]] oppisuunnan hallitsevaan asemaan noussutta kansantaloustieteellistä ajattelua Ranskassa. Ajatteluunsa hän sai vaikutteita sekä [[biologia]]sta että sosiologiasta. Erityisesti häneen vaikutti [[Charles Fourier]], joka oli arvostellut vapaan markkinakilpailun luomia yhteiskunnallisia epäkohtia. Solidaarisuus muodostui Giden ajattelun perustavaksi käsitteeksi. Hän löysi solidaarisuuden ilmentymiä niin luonnossa, kansantaloudessa kuin yhteiskunnan sosiaalisissa riippuvuuksissa, mutta solidaarisuus oli Giden mielestä eettisesti arvokasta vain silloin kuin se oli tietoisen vapaaehtoista. Hän loi oman ''solidarismiksi'' nimetyn kansantaloudellisen oppisuunnan, jonka mukaan yhteiskunnassa voitaisiin siirtyä vähitellen yhteistoiminnan talouteen, jossa työntekijät itse hallitsevat tuotantovälineitä. Giden ajattelussa solidarisuuteen liittyviä arvoja ja päämääriä voitiin pyrkiä toteuttamaan [[osuustoiminta|osuustoiminnallisten]] yhteenliittymien avulla, "hyvää”hyvää tarkoittavien ihmisten vapaaehtoisella yhteenliittymisellä"yhteenliittymisellä”.<ref name=Gide/>
 
Giden solidarismissa osuustoiminnan vapaiden yhteenliittymien luoma yhteisomaisuus on niiden omaa, ja toiminnan luoma lisäarvo suoritetaan voitto-osuuden muodossa takaisin. Solidarismi säilytti vapaan [[markkinatalous]]järjestelmän perusteet ja hyväksyi myös erot ihmisten taloudellisessa asemassa. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan olleet solidarismin aatteen mukaisia, sillä Gide katsoi niiden murtavan yksilön yhteiskuntaan yhdistävät siteet.<ref name=Gide/> Gide luetaan Ranskan historiallisen koulukunnan merkittäväksi edustajaksi, ja hänen ajatuksensa poikkesivat melkoisesti silloisen ajan liberalistisen kansantaloustieteen valtavirrasta. Giden [[yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofiset]] ajatukset olivat lähellä [[uusklassinen taloustiede|uusklassisen]] yleisen tasapainon teorian kehittäjän, [[Léon Walras]]in näkemyksiä, ja Gide olikin yksi Walrasin harvoista tukijoista tämän elinaikana.<ref name=FrencHist/>
Rivi 36 ⟶ 39:
Solidaarisuus on yhä nykyäänkin osuustoiminnan taustalla oleva keskeinen perusarvo omatoimisuuden, omavastuisuuden, tasa-arvon, ja oikeudenmukaisuuden ohella. Osuuskunnan jäsenten velvollisuutena on painottaa yhteistä etua ja varmistaa kaikkien jäsenten mahdollisimman oikeudenmukainen kohtelu. Omaan jäsenistöön kohdistuvan solidaarisuuden lisäksi osuustoiminta korostaa nykyisin myös sen ulkopuolelle suuntautuvaa yhteiskuntavastuuta.<ref name=Etkirja/><ref name=Pellervo/>
 
== Solidaarisuus vakuutusjärjestelmässä ==
Solidaarisuuden käsitteeseen tiivistynyt 1900-luvun alun [[poliittinen filosofia]] pyrki tarjoamaan sekä tieteellisen teorian yhteiskunnan riippuvuussuhteista että moraalisen ratkaisun sosiaalisiin ongelmiin. Joidenkin tutkijoiden mukaan mukaan tämän uuden rationaliteetin syntymisen tekivät mahdolliseksi käsitys sosiaalisesta [[riski]]stä sekä sen hallitsemiseksi kehitetty ''[[vakuutus|vakuutuksen]]'' idea ja tekniikka. Sosiaalisella riskillä tarkoitetaan tällöin jotain ihmisryhmää tilastollisesti koskevia henkilöriskejä, jotka aiheutuvat tavalla tai toisella ihmisten yhteiselämästä ja joita voidaan lievittää vakuutuksen kaltaisella yhteisvastuun tekniikalla.<ref name=Liukko/>
 
VakuutustaOnkin voidaankinsanottu, että vakuutusta voidaan pitää yhtenä [[yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimuksen]] instituutiona. Vakuutuksen toimintamuodot edellyttävät yksittäisiltä ihmisiltä yhteisvastuullista suhtautumista niihin tapahtumiin, joihin he katsovat tarpeelliseksi varautua. Yhteiskunnan voidaan sanoa muuttuneen "moderniksi"”moderniksi”, kun vakuutuksesta tulee sosiaalivakuutus ja kun vakuuttamisen toimintamallista tulee vakuutustoiminnan tekniikoiden ja instituutioiden ansioista sekä vertauskuvallinen että toiminnallinen perusta yhteiskuntasopimukselle.<ref name=Liukko/>
 
Solidaarisuus ja [[oikeudenmukaisuus]] ovat vakuutusjärjestelmän perustana olevia keskeisiä periaatteita. Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen yhteydessä solidaarisuudella tarkoitetaan sitä, että vakuutetut jakavat voitot ja kustannukset keskenään, oikeudenmukaisuudella puolestaan sitä, että kukin vakuutettu osallistuu kustannuksiin vakuutusmatemaattisen todennäköisyyden mukaan. Sosiaalivakuutukseen taas pääsevät mukaan kaikki kansalaiset ilman valintaa ja terveydentilasta riippumatta, koska kustannukset katetaan verotuloilla ja lakisääteisin maksuin.<ref name=Duode/>
 
== Solidaarisuus hyinvointivaltion perustana ==
Solidaarisuusaate tai solidarismi nähdään yleisesti [[hyvinvointivaltio]]n keskeisenä perustana, sekä [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] että muualla.<ref name=Ervasti/><ref name=Liukko/><ref name=Forma/><ref name=Nyyss/> Muun muassa lakisääteinen sosiaalivakuutus ja sosiaalioikeuden synty muuttivat 1900-luvulla yhteiskunnallista ajattelua ja tekivät solidaarisuuden [[paradigma]]n läpimurron mahdolliseksi. Sosiaalioikeudellisen solidaarisuuden synnyn voidaan ajatella pohjautuvan kollektiivisen varautumisen normiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perustana. Toisaalta voidaan väittää, että sosiaalioikeudellisen sääntelyn ja solidaarisuuden perusteluna ei välttämättä ole positiivinen normin logiikka vaan pikemminkin yleiset [[kansalaisoikeudet]]. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on kohdistua samalla tavalla kaikkiin ihmisiin, ja ne muistuttavat enemmän juridista ”lakia” kuin normin logiikkaa. Hyvinvointipolitiikan muotoutumisen voidaan siis ajatella pohjautuvan kollektiivisen normin sijasta myös aivan eri logiikkaan perustuviin ihmis- ja kansalaisoikeuksiin.<ref name=Liukko/>
 
Rivi 55 ⟶ 58:
 
==Solidaarisuus yleispoliittisessa ideologiassa==
[[FileKuva:Solidarität.gif|thumb|150px|Solidaarisuutta symboloiva postimerkki vuodelta 1981.]]
Ranskan kolmannen tasavallan jälkeenkin solidaarisuus on ollut nykypäiviin asti joidenkin poliittisten ideologioidenaatteiden keskeisiä lähtökohtia. Esimekiksi pohjoismaisen [[sosialidemokratia]]n arvoja ovat solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta sekä kansallisessa sisäpolitiikassa että kansainvälisessä yhteistyössä.<ref name=sdp/><ref name=sdp2/> Solidaarisuus on kuulunut perinteisesti muidenkin vasemmistopuolueiden[[vasemmisto]]puolueiden aatteisiin ja se esiintyy esimerkiksi suomalaisen [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] ohjelmissa.<ref name=Vasl/>
 
Solidaarisuus sisältyy Suomessa myös jossain määrin [[Keskustapuolue]]en arvoihin, muun muassa työllisyyspolitikassa ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa.<ref name=KeskEU/><ref name=Kreformi/>. Sillä ei kuitenkaan ole kovin näkyvää sijaa puolueen ohjelmissa, vaikka esimerkiksi puoluetta lähellä olevan [[Pellervo-Seura|pellervolaisen]] [[osuustoiminta]]liikkeen pohjana ovat pitkälti Charles Giden luoma osuustoiminnan tieteellinen teoria ja solidarismin aate.
 
"Solidaarisuudella"”Solidaarisuudella” oli tärkeä osa myös [[Neuvostopropaganda|neuvostoretoriikkassaneuvostoretoriikassa]]. <ref>Antti Kivimäki: "Solidaarisuus elää renessanssia – tutkimuksessa", Yliopisto 1/2010, s. 60</ref>
 
== Muuta ==
[[Yhdistyneet kansakunnat]] on nimennyt 20. joulukuuta ''kansainväliseksi inhimillisen solidaarisuuden päiväksi'' ({{k-en|International Human Solidarity Day}}).
 
[[Solidaarisuus-liike]] oli syyskuussa 1980 Puolassa perustettu laajakirjoinen antikommunistinen ryhmittymä ja ammattiliittofederaatio.
 
== KirjallisuuttaLähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Arto & Pessi, Anne Birgitta (toim.) | Nimeke=Solidaarisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-172-2}}▼
*Council of Europe 2005. ''Solidarity-based choices in the market-place: a vital contribution to social cohesion''. Trends in social cohesion, No. 14. [http://www.coe.int/t/dg3/socialpolicies/socialcohesiondev/source/Trends/Trends-14_en.pdf Council of Europe Publishing, September 2005]. ISBN 92-871-5761-8▼
* {{Kirjaviite | Tekijä=Puhakka, Sauli (toim.) | Nimeke=Sanastosta sanomaan: Osuustoiminnan ideologiasta ja arvoista | Selite=Helsingin yliopisto, osuustoimintainstituutti, Julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-45-7886-4}}▼
 
== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name=Vanamo>Jussi Vanamo 1997. Durkheimilainen sosiologia ja vuosisadanvaihteen radikalismi. [http://www.vanamo.net/Jussi/DURKHEIMILAINEN_SOSIOLOGIA_JA_VUOSISADANVAIHTEEN_RADIKALISMI.pdf Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, väitöskirja].</ref>
Rivi 96 ⟶ 94:
}}
 
== Kirjallisuutta ==
==Aiheesta muualla==▼
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Arto & Pessi, Anne Birgitta (toim.) | Nimeke=Solidaarisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-172-2}}
*[http://www.solidaarisuus.fi/?x43=191785 Kansainvälinen solidaarisuussäätiö]▼
▲*Council of Europe 2005. ''Solidarity-based choices in the market-place: a vital contribution to social cohesion''. Trends in social cohesion, No. 14. [http://www.coe.int/t/dg3/socialpolicies/socialcohesiondev/source/Trends/Trends-14_en.pdf Council of Europe Publishing, September 2005]. ISBN 92-871-5761-8
*[http://plato.stanford.edu/entries/collective-responsibility/ Collective Responsibility. Stanford Encyclopedia of Philosophy] {{en}}▼
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Puhakka, Sauli (toim.) | Nimeke=Sanastosta sanomaan: Osuustoiminnan ideologiasta ja arvoista | Selite=Helsingin yliopisto, osuustoimintainstituutti, Julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-45-7886-4}}
*[http://www.paris.fr/portail/english/Portal.lut?page_id=8134&document_type_id=5&document_id=29950&portlet_id=18774 Solidarity, a value based on social responsibility and education. Mairie de Paris] {{en}}▼
 
▲== Aiheesta muualla ==
{{tynkä/Politiikka}}
▲* [http://www.solidaarisuus.fi/?x43=191785 Kansainvälinen solidaarisuussäätiö]
▲* [http://plato.stanford.edu/entries/collective-responsibility/ Collective Responsibility. Stanford Encyclopedia of Philosophy] {{en}}
▲* [http://www.paris.fr/portail/english/Portal.lut?page_id=8134&document_type_id=5&document_id=29950&portlet_id=18774 Solidarity, a value based on social responsibility and education. Mairie de Paris] {{en}}
 
[[Luokka:Politiikan käsitteet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Solidaarisuus”