Ero sivun ”Bastionijärjestelmä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 83.146.250.52 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.248.36.214 tekemään versioon.
Rivi 10:
Bastionijärjestelmä rantautui Suomeen varsinaisesti vasta 1700-luvulla, aikana jolloin se alkoi jo vanhentua keskieurooppalaisessa linnoitusarkkitehtuurissa. Bastionijärjestelmän mukaisesti rakennettuja linnoituksia ovat Suomessa esimerkiksi [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeen rakennetut [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemat Viaporin eli [[Suomenlinna]]n ja [[Svartholma]]n merilinnoitukset sekä [[Venäjä|venäläisten]] [[1790-luku|1790-luvulla]] [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]] rakentama [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]. Lisäksi Suomen keskiaikaisia linnoja nykyaikaistettiin 1700-luvun kuluessa rakentamalla niiden etuvarustuksiksi bastioneja.
 
[[Venäjän keisarikunnan armeija]]n 1790-luvun lopulla viimeistelemää [[Taavetin linnoitus]]ta käytettiin sotilaallisesti vain vuoteen [[1803]], jolloin sen sotilaallisesta käytöstä luovuttiin. Baltionijärjestelmä tuli teknisesti vanhanaikaiseksi noin 1790-luvulla.
teknisesti vanhanaikaiseksi noin 1790-luvulla.
 
==Bastionijärjestelmän osat==
Rivi 26:
<gallery>
 
Kuva:Karnakoski_pohjapiirros.png|Venäläisten Savitaipaleelle 1790-luvulla rakentamanbastionirakentaman Nordenskiöld,[[Kärnäkosken jonkalinnoitus|Kärnäkosken linnoituksen]] pohjapiirros. Linnoitus on pienikokoinen ja ahtaaseen tilaan rakennettu, tykeilläjoten pystyttiinsitä ampumaanei pitkinole bastionirakennettu Röökinsäännöllisen kylkiämuotoiseksi.
Kuva:Svartholma_bastionit.JPG|Oikealla bastioni Röökin terävä kärki Svartholman merilinnoituksessa. Taustalla bastioni Nordenskiöld, jonka tykeillä pystyttiin ampumaan pitkin bastioni Röökin kylkiä.
 
</gallery>