Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä

'''Helsingin ilmatorjunta''' on korostetun merkittävässä asemassa, senkoska ollessa[[Helsinki]] on valtakunnan pääkaupunki ja sinne sijoittuneidensamalla talouselämän ja [[logistiikka|logistiikan]] keskustentärkein vuoksikeskus. [[Pääkaupunkiseutu]] on myös Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Tämän johdosta suurin osa Suomen ilmatorjuntakapasiteetista[[ilmatorjunta]]­kapasiteetista on jo vuosikymmenien ajan osoitettu sen käyttöön.

[[Helsinki|Helsingin]] suojana oli syksyllä [[1939]] neljä raskasta 3-4-tykkistä patteria, yksi kevyt patteri ja yksi ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Jatkosodan[[Jatkosota|Jatko­sodan]] aikana Saksasta saaduista kahdesta [[ilmavalvonta]]- ja neljästä tulenjohtotutkasta[[tulenjohto]]­tutkasta pääosa, samoin kuin Saksasta hankitut 18 tehokasta 88 mm raskasta ilmatorjuntatykkiä,[[ilmatorjuntatykki]]ä sijoitettiin Helsinkiin. Uudet 6-tykkiset patterit ryhmitettiin [[Lauttasaari|Lauttasaareen]], [[Käpylä]]än ja [[Santahamina]]an. Helmikuussa [[1944]] Helsingin suojana oli jo 13 raskasta ilmatorjuntapatteria sekä kevyttä ilmatorjuntatykistöä. Ilmatorjuntatykkejä oli yhteensä 77, valonheittimiä[[valonheitin|valon­heittimiä]] 36, kuulosuuntimia[[kuulosuunnin|kuulo­suuntimia]] 18 ja [[tutka|tutkia]] 6 kappaletta.

Helsingin ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä ja henkilöstön koulutus olivat hyvin korkealla tasolla. Henkilöstöä oli kuitenkin liian vähän. Tämän vuoksi otettiin ilmatorjunnan palvelukseen otettiin 14–16-vuotiaita sotilaspoikia ja ryhdyttiin kouluttamaan valonheitinlottia nuorista [[Lotta Svärd]]-järjestöön kuuluvista ylioppilaista.

Helsingin [[ilmatorjunta]] joutui kovalle koetukselle [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2 121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15 –000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.

Helsingin ilmatorjunta oli pelastanut Helsingin ja helsinkiläiset. Voimakas tutkajohtoinen ilmatorjunta seurasi viholliskoneita, ja osa pattereista ampui [[sulkutuli|sulkuja]] vihollisen eteen. Valonheittimet kiinnittivät keilansa havaittuihin maaleihin. Ilmatorjunta ampui yli 20 000 laukausta. Hyökänneitä pommituskoneita ammuttiin alas 20. Verrattain pieni pudotusten määrä johtui siitä, että suurin osa lentäjistä pelkäsi ilmatorjuntaa, kääntyi takaisin jo ennen Helsinkiä ja pudotti pomminsa esimerkiksi mereen. Pommituksissa sai surmansa vain 146 henkilöä ja 346 haavoittui. Yhteensä 109 rakennusta tuhoutui ja 300 vaurioitui. Helsingin ilmatorjunnan saavuttama [[torjuntavoitto]] oli poikkeuksellinen koko maailmassa.