Ero sivun ”Kuuliaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Koska matkat kirkkoon olivat useinkin pitkiä ja siellä käytiin vain suurina juhlapyhinä, nykymallin mukaiset häät olivat hyvin harvinaisia. Niitä järjestettiin lähinnä suurissa säätyläistaloissa. Hyvän näytteen kyseisenlaisesta säätyläishääjuhlasta antaa [[Teuvo Tulio]]n elokuva ''Intohimon vallassa''.
Muutamissa Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisissä pitäjissä nuorenparin kunniaksi ammuttiin kuuliais- tai häälaukauksia heidän hakiessaan pappilasta kuulutuksia Vöyrillä tällainen ammunta kiellettiin 1797 sakon uhalla. Seuraavalla vuosisadalla kihlakunnanoikeudet sakottivat mainitunlaisista laukauksista Vöyrin lisäksi ainakin Munsalassa, Uudessakaarlepyyssä ja Mustasaaaressa. Suomenkielisissä pitäjissä kuuliaisia voitiin juhlia järjestämällä tansseja, jotka saattoivat johtaa väkivallantekoihin. Niinpä Lapuan Tiistenjoella Uiton torpassa 1859 pidettyjen kuuliaisten jälkitunnelmissa tapahtui surmateko, joka vei nuoren räätälinoppilaan Siperian kaivoksille pakkotyöhön. <ref>Kallio, Reino, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 76–77, 120, 149, Kallio, Reino, Talollisia ja tilattomia. Padasjoki2006, s. 150.</ref>
Maaseudulla käytäntönä oli, että kuulutukset käytiin hakemassa kirkosta, ja pappi luki ne kolmessa peräkkäisessä jumalanpalveluksessa. Kun tämä oli selvää, järjestettiin kuuliaiset: ne vastasivat yhdistettynä kihlajaisia ja hääjuhlaa; morsiamen kodissa pidettiin pidot, joihin kutsuttiin kaikki kylän väki; nyt sai jokainen jolla oli huomauttamista tulevaa avioliittoa vastaan esittää kantansa.
Rivi 10 ⟶ 12:
Tapa hiipui hiljalleen sotien edellä.
[[Minna Canth]] sijoittaa toisen murhanäytelmänsä ''Anna Liisa'' tapahtumaan juuri nimihenkilön kuuliaisissa.
== Lähteet==
[[Luokka:Häät]]
| |||