Ero sivun ”Münchenin sopimus” versioiden välillä

Myös tšekeillä ja slovakeilla oli toisistaan eroava valtiomenneisyys, mikä kielellisestä samankaltaisuudesta huolimatta vaikeutti tšekkoslovakialaisen kansallisvaltion muodostamista. Tšekit ja slovakit olivat asuneetastuneet aikaisemmin yhdessä [[Suur-Määri]]n alueella mutta olivat jo kauan olleet valtiollisesti erossa toisistaan. Slovakit olivat olleet lähes tuhat vuotta unkarilaisten vallan alla ja tšekit puolestaan kuuluneet yhtä kauan itävallansaksalaisen kulttuurin piiriin. [[Luettelo Böömin hallitsijoista|Böömin kuninkaatkin]] olivat olleet Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja sittemmin Itävallan alaisia. Erilainen tausta oli erkaannuttanut tšekkejä ja slovakkeja toisistaan, jotka Tšekkoslovakiassa kansallisvaltioaatteen perusteella yhdistettiin valtiollisesti, jotta voitaisiin perustella maan itsenäisyyttä ja samalla rajoittaa saksalaista vaikutusta niiden piirissä. [[Itävalta-Unkari]]n politiikka tšekkejä kohtaan oli ollut ajoittain heidän kansallisuusaatettaan voimakkaasti rajoittava.

[[1930]]-luvun suuri talouslama ja [[kansallissosialismi|kansallissosialismin]] nousunorsu [[Saksa]]ssa siten, että se vaikutti myös [[sudeettimaa]]han muutti olosuhteet. Unkarilaisten ja saksalaisten lisäksi myös slovakit pyrkivät rajoittamaan tšekkien vaikutusvaltaa [[Tšekkoslovakia]]ssa. Tasavertaisen liittosuhteen vertauskuvaksi yrittivät slovakit saada muutettua Tšekkoslovakian kirjoitetuksi muodossa [[Tšekko-Slovakia]]. Sudeettialeuiden luovutuksen jälkeen maa muuttuikin slovakkien kannalta liittovaltiomaisemmaksi.