Ero sivun ”Clearing-kauppa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Artikkelia järkevämmäski, mm. Suomen ja Neuvostoliiton sopimus omaksi osakseen. |
|||
Rivi 1:
'''Clearing''' on talouselämässä käytetty termi mikä tarkoittaa selvittelyä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi<ref>http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/clearing/0 Taloussanomat Taloussanakirja</ref>:
'''Clearing''' ([[1950-luku]] - [[1980-luku]]) oli kauppasopimus [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen [[tuonti]] ja [[vienti]] Neuvostoliittoon oli yhtä suuri. Kauppa toimi siten, että mitä enemmän Suomi ostaa Neuvostoliitolta tarvikkeita, sitä enemmän Neuvostoliitto on velvoitettu ostamaan Suomelta. Kaupasta oli Suomelle hyötyä, sillä Neuvostoliitto laski hintoja - esimerkiksi Suomesta ostettu [[Lada]] oli Neuvostoliitosta ostettua Ladaa halvempi - Suomeen saatiin halvalla tavaroita. Lisäksi lisääntynyt Neuvostoliiton ostopaine vaikutti Suomen vientiin ja toi työpaikkoja. Suomen vientituotteita Neuvostoliittoon olivat mm. [[laiva]]t. [[Suomen 1990-luvun alun lama]] aiheutui suureksi osaksi Clearing-kaupan lopusta. Neuvostoliiton peruna Venäjä jäi [[Neuvostoliiton_velka|velkaa]] tästä kaupasta, jonka se maksoi pois 2000-luvulla. Yleinen kaupankäynnin yksikkö oli tonni (tuhat kiloa) ja yleisesti vajaaksi jäänet rautatonnit täydennettiin [[sinkkiämpäri|sinkkiämpärein]]{{lähde}}.▼
* Arvopaperikaupan jälkeinen arvopapereiden selvittelyä välittäjien kesken ja kaupan toteuttamista myyjän ja ostajan välillä.
* Johdannaismarkkinoilla kauppojen selvittäminen siten, että selvitystoimintoa ylläpitävä yhtiö asettuu jokaisen sopimuksen toiseksi osapuoleksi.
* Maan pankkien keskinäisistä sekeistä, pankkisiirroista ja pankkivekseleistä syntyneiden saatavien selvitystä.
* Kahden maan välinen saatava- ja velkasuhteiden selvittelyä näiden keskuspankeissa.
==Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa==
[[Suomi]] ja [[Neuvostoliitto]] sopivat vuonna [[1950]] kauppasuhteen, jota kutsuttiin cliering-kaupaksi. Kauppasuhde kesti aina [[1991]] vuoden alkuun asti. Kauppasuhteen loppuminen ja sen aikana kertynyt Neuvostoliiton velka Suomen valtiolle johti suurelta osin [[Suomen 1990-luvun alun lama|Suomen 1990-luvun alun lamaan]].<ref name="Yle-idänkaupan-kääntöpuoli">Mennyttä etsimässä: Idänkaupan kääntöpuoli, Yle TV1, Production House. Uusinta esitetty TV1:ssä 31.8.2010</ref>
Suomi oli maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia ja clearing -kauppasopimuksella pyrittiin vahvistamaan maihden välistä ystävyyttä kaupankäynnin avulla. <ref name="Yle-idänkaupan-kääntöpuoli"></ref> [[1950]] vuodesta lähtien aina [[1990-luku|1990-luvun]] alkuun asti [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä oli bilateraalinen cliering kauppasopimus, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen [[tuonti]] ja [[vienti]] Neuvostoliittoon oli yhtä suurta ja että viennistä saatu summa siirrettiin tuonnin ostoihin. Näin ollen vain tavara vaihtoi omistajaa. Tavaroiden hinnoista ja ostojen yhteishinansta sovittiin erikseen vuosittain. Suomi toimitti Neuvostoliitolle jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja sai vastineeksi mm. raakaöljyä.<ref name="Yle-idänkaupan-kääntöpuoli"></ref>
Clearing-sopimuksen ansiosta Suomen teollisuus kehittyi, valtio vaurastui ja Suomen bruttokansantuote kasvoi. Suomi keskiluokkaistui ja siitä kasvoi sosiaali- ja hyvinvointivaltio. Työttömyys painui alle seitsemän prosentin.<ref name="Yle-idänkaupan-kääntöpuoli"></ref>
▲
Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi [[Neuvostoliiton_velka|velkaa]] yli 600 miljoonaa, jonka se maksoi pois elokussa 2006.<ref>http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2006/07/458363</ref>
{{Tynkä/Talous}}
==Viitteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Suomen taloushistoria]]
| |||