Avaa päävalikko

Muutokset

2 349 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
+
 
Tällaiset luokittelut eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä, ja eri kamit voivat ottaa erilaisia rooleja. Muun muassa luonto- ja henkilökamien luokat saattavat usein kohdata toisensa. Esimerkkinä tästä [[Sugawara no Michizane]]n ja [[Taira no Masakado]]n henkien uskottiin ottaneen ukkosen kamin muodon ja iskeneen sitten vihollisiaan vastaan.<ref name="shin"/>
 
== Kamien palvonta ==
[[Tiedosto:Kitano Tenmangu 178737001 5f957e1e71 o.jpg|thumb|240px|Palvojia [[Kitano Tenman-gū]]n pyhäköllä. Punavalkoinen naru on kellon soittamista varten.]]
 
Kamien palvonnan tapa vaihtelee. Joitakin kameja, kuten [[Inari (kami)|Inaria]], voivat käytännössä palvoa kaikki, joitakin kameja palvotaan ensisijaisesti henkilökohtaisista syistä, kuten [[Tenjin]]iä kokeisiin valmistauduttaessa. Jotkin kamit, esimerkiksi [[Atago]], ovat palvonnan kohteena niiden antaman yleishyödyllisen suojelun vuoksi, joitakin palvotaan kotona joka aamu perhealttarilla (''[[kamidana]]''). Yleisesti ottaen kamien palvonta on yhteisöllinen ilmiö, ja uskonnolliset festivaalit (''[[matsuri]]'') ja riitit ovat luonteeltaan osallistumiseen kannustavia.<ref>Grapard et al. 1983, s. 131.</ref>
 
[[Šintolainen pyhäkkö]] on rakennus, joka on tarkoitettu kamin palvomiseen. Pyhäköt kehittyivät japanilaisesta kansanuskosta, mutta kansanuskoa ei ole koskaan täysin sulautettu muodolliseen palvontaan pyhäköissä vaan se elää edelleen vahvana ja kohdistuu esimerkiksi pelkkiin luonnonmuotoihin, kuten kiviin ja puihin, tai pieniin tienvarsipyhäköihin (''[[hokora]]''). Suuri osa pyhäköistä edustaa muutamaa suosittua arkkitehtuurin tyylisuuntaa, ''[[nagare-zukuri]]a'' ja ''[[kazuga-zukuria]]'', mutta monet etenkin tärkeät pyhäköt ovat yksilöllisiä.<ref name="shrine">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=248|Nimeke=History and Typology of Shrine Architecture|Julkaisija=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Kuroda, Ryūji|Ajankohta=02.06.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Pyhäkössä päähalli (''[[honden]]'') on omistettu pelkästään kamin käyttöön. Päähallissa on yleensä ''[[shintai]]'', ”kamin ruumis”, johon kami voi asettua. Yleisiä shintaita ovat muun muassa peilit, miekat ja jalokivet; buddhalaisen vaikutuksen myötä shintaina alettiin käyttää myös kameja esittäviä kuvia ja [[mandala|mandaloja]]. Myös muut pyhäkön alueella olevat objektit, joita pidetään ''[[yorishiro]]ina'', voivat olla pyhiä. Pyhäkön muihin tärkeisiin rakennuksiin lukeutuvat esimerkiksi rukoushalli (''[[haiden]]''), uhrihalli (''[[heiden (šintolaisuus)|heiden]]'') ja rituaalitanssille tarkoitettu halli (''[[maidono]]''). Pyhäköt voivat olla myös kannettavia (''[[mikoshi]]''): tällaisia pyhäköitä käytetään festivaalien aikana, kun kamia kuljetetaan kulkueessa. Päähallia ei välttämättä ole lainkaan, jos pyhäkkö sijaitsee esimerkiksi vuorella, joka on itsessään shintai.<ref name="shrine"/><ref name="intro">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=238|Nimeke=Introduction: Jinja|Julkaisija=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Inoue, Nobutaka|Ajankohta=07.07.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Japanissa on noin 100&nbsp;000 šintolaista [[šintolainen pyhäkkö|pyhäkköä]]. Kamin palvontaan pyhäkössä kuuluu puhdistautuminen pesemällä kädet ja huuhtelemalla suu, kolikoiden heittäminen, kellon soittaminen kamin paikalle kutsumiseksi ja käsien taputtaminen ja kumartaminen kamin tervehtimiseksi. Pyhäkkövierailuja tehdään usein vuodenkiertoon liittyvien juhlien yhteydessä, kuten uutenavuotena, [[tanabata]]- ja [[obon]]-festivaalien aikana ja niin edelleen sekä esimerkiksi lapsen syntymän tai häiden yhteydessä. Kamien palvontaan ei liity juuri minkäänlaista teologiaa. Oikealla tavalla palvotun kamin odotetaan tuovan palvojalle siunausta, joka liittyy aina tapahtumiin tässä maailmassa: menestykseen kokeessa, parantumiseen sairaudesta, onnelliseen avioliittoon, pitkäikäisyyteen. Myös pyhäköt ovat edelleen kiinteässä yhteydessä luontoon – vuoriin, puihin ja kiviin, joita pidetään kamien asuinpaikkoina.<ref name="wotk">{{Kirjaviite|Nimeke=Shinto in History: Ways of the Kami|Tekijä=Breen, John & Teeuwen, Mark, ed.|Julkaisija=Curzon Press|Sivu=1–3|Vuosi=2000|Tunniste=ISBN 0-7007-1170-8}}</ref>
 
Kameille pyhäköissä annettavia uhrilahjoja kutsutaan nimellä ''heihaku''. Muinoin ne olivat tyypillisesti vaatteita, nykyisin etenkin rahaa tai esimerkiksi ''[[ema]]''-kuvalaattoja. Vastalahjaksi uhreista palvojalle voidaan antaa vastineeksi kamin voimaa symboloiva esine.<ref name="intro"/>
 
== Merkittäviä kameja ==
Varhaisissa kertomuksissa ja myyteissä on nähtävillä, että myös ihmisiä pidettiin kameina, mutta myöhemmin keisarihuoneen vallan kasvaessa kami-luokka varattiin useammin ylimyksille. [[Yamato (valtio)|Yamato-valtion]] hallitsijan harjoittamaa politiikkaa ohjasi kamien oikukas tahto, joka välittyi oraakkelien, unien ja ennustusten kautta. Rajaa uskonnollisen ja profaanin tai uskonnollisten rituaalien (''matsuri'') ja politiikan (''matsuri-goto'') ei juuri ollut. Monarkin velvollisuus oli olla tiiviissä yhteydessä omaan esi-isäänsä auringon kamiin (Amaterasu).<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 71.</ref>
 
=== Buddhalaisuus jasaapuu synkretismiJapaniin ===
Koko esimodernin ajan [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] saapumisen jälkeen kameja, ja erityisesti eliitille merkityksellisiä kameja, palvottiin lähes ainoastaan buddhalaisessa kontekstissa. Samalla paikalliset kamit muodostivat vastaavasti keskeisen osan japanilaista buddhalaisuutta.<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 6.</ref> Nykyisenkaltainen ”šintolaisuus” ei tällä ajalla muodostanut buddhalaisesta erillistä perinnettä,<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 1.</ref> ja uskonnollisuus koostui sekoituksesta erilaisia aatteita ja uskomuksia. Tätä paikallisten japanilaisten uskomusten ja Manner-Aasiasta saapuneen buddhalaisuuden synkretismiä kutsutaan termillä ''[[shinbutsu shūgō]]''.<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 4.</ref>
 
Vielä pidemmälle tämä liitos vietiin [[Hachiman]]in kultissa, jonka varhainen keskus oli [[Usa (kaupunki)|Usassa]] [[Kyūshū]]lla. 740-luvulla keisari [[Shōmu]] teetti suuren [[Vairocana]]-buddhan patsaan, johon tarvittiin kuparia alueelta. Hanke kohtasi vaikeuksia, kunnes Hachiman lupasi oraakkelin kautta auttaa patsaan valmistuksessa. Vuonna 749 Hachiman ja hänen vaimonsa [[Himegami]] saatettiin Usasta pääkaupunkiin seuraamaan patsaan silmienavaamisseremoniaa, ja myöhemmin vuonna 781 Hachimanille annettiin [[bodhisattva]]n arvonimi. Tässä tapauksessa kami ei ollut enää pelastusta tarvitseva hädänalainen, vaan voimakas dharman suojelija, joka esitettiin usein buddhalaisen munkin asussa. Nyt myös Hachimanin pyhäkköjä alettiin rakentaa buddhalaisten temppelien alueille, eikä vain toisin päin.<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 13–14.</ref>
 
=== ''Honji suijaku'' ===
Viimeinen vaihe liittoprosessissa oli ''[[honji suijaku]]'' -paradigman kehittyminen. Sen mukaan kamit olivat buddhalaisten jumaluuksien (''honji'', ”alkuperäinen maa”) jälkiä tai paikallisia ilmentymiä (''suijaku''). 1000-luvun puoliväliin mennessä tämä käsitys alkoi olla hyvin juurtunut, mutta kameille annetut buddhalaiset alkumuodot vaihtelivat vielä; vuonna 1046 kirjoitetussa dokumentissa pohditaan Hachimanin luonnetta:<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 15–17.</ref>
 
 
== Kamit nykyajan Japanissa ==
[[Tiedosto:Kitano Tenmangu 178737001 5f957e1e71 o.jpg|thumb|240px|Palvojia [[Kitano Tenman-gū]]n pyhäköllä. Punavalkoinen naru on kellon soittamista varten.]]
 
Japanissa on noin 100&nbsp;000 šintolaista [[šintolainen pyhäkkö|pyhäkköä]]. Kamin palvontaan pyhäkössä kuuluu puhdistautuminen pesemällä kädet ja huuhtelemalla suu, kolikoiden heittäminen, kellon soittaminen kamin paikalle kutsumiseksi ja käsien taputtaminen ja kumartaminen kamin tervehtimiseksi. Pyhäkkövierailuja tehdään usein vuodenkiertoon liittyvien juhlien yhteydessä, kuten uutenavuotena, [[tanabata]]- ja [[obon]]-festivaalien aikana ja niin edelleen sekä esimerkiksi lapsen syntymän tai häiden yhteydessä. Kamien palvontaan ei liity juuri minkäänlaista teologiaa. Oikealla tavalla palvotun kamin odotetaan tuovan palvojalle siunausta, joka liittyy aina tapahtumiin tässä maailmassa: menestykseen kokeessa, parantumiseen sairaudesta, onnelliseen avioliittoon, pitkäikäisyyteen. Myös pyhäköt ovat edelleen kiinteässä yhteydessä luontoon – vuoriin, puihin ja kiviin, joita pidetään kamien asuinpaikkoina.<ref name="wotk">{{Kirjaviite|Nimeke=Shinto in History: Ways of the Kami|Tekijä=Breen, John & Teeuwen, Mark, ed.|Julkaisija=Curzon Press|Sivu=1–3|Vuosi=2000|Tunniste=ISBN 0-7007-1170-8}}</ref>
 
Kamien palvonnan tapa vaihtelee. Joitakin kameja, kuten [[Inari (kami)|Inaria]], voivat käytännössä palvoa kaikki, joitakin kameja palvotaan ensisijaisesti henkilökohtaisista syistä, kuten [[Tenjin]]iä kokeisiin valmistauduttaessa. Jotkin kamit, esimerkiksi [[Atago]], ovat palvonnan kohteena niiden antaman yleishyödyllisen suojelun vuoksi, joitakin palvotaan kotona joka aamu perhealttarilla (''[[kamidana]]''). Yleisesti ottaen kamien palvonta on yhteisöllinen ilmiö, ja uskonnolliset festivaalit (''[[matsuri]]'') ja riitit ovat luonteeltaan osallistumiseen kannustavia.<ref>Grapard et al. 1983, s. 131.</ref>
 
Virallisen šintolaisen järjestelmän mukaan Japanissa on noin 110 miljoonaa šintolaista. Virallinen šintolaisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin kamien palvonta paikallisissa pyhäköissä, eikä ”šintolaisuudella” ole käytännön merkitystä valtaosalle japanilaisista. Erityisesti [[Japanin keisari|keisari-instituutioon]], keisariin liitettyihin kameihin ja pyhäköihin keskittynyt ideologinen, poliittinen šintolaisuus onkin erotettava arkipäivän uskonnollisuudesta.<ref name="wotk"/> Vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan japanilaisista 35,6 prosenttia uskoo kamien tai jumalien ({{k-ja|神|kami}}) olemassaoloon, 36,3 prosenttia [[buddha|buddhien]] ({{k-ja|仏|hotoke}}) olemassaoloon ja 36,3 prosenttia esi-isien henkien olemassaoloon. Noin neljäsosan mielestä ”kami” ja ”buddha” ovat sama asia, neljäsosan mielestä täysin erilainen asia ja neljäsosan mielestä erilaisia, mutta molemmat toimivat samalla tavoin. Vain 29,1 prosenttia on ”uskovia” ({{k-ja|信仰|shinkō}}) ja heistä 22,0 prosenttia ”šintolaisia”. 91,2 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://21coe.kokugakuin.ac.jp/modules/wfsection/article.php?articleid=96|Nimeke=日本人の宗教意識・神観に関する世論調査|Julkaisija=神道と日本文化の国学的研究発信の拠点形成 (Establishment of a National Learning Institute for the Dissemination of Research on Shinto and Japanese Culture)|Luettu=16.09.2010}}</ref>
 
16 896

muokkausta