Ero sivun ”Klaipėdan kapina” versioiden välillä

 

==Kapina==

Liettuassa ruvettiin suunnittelemaan alueen sotillaalista haltuunottoa [[Ernestas Galvanauskas]]in hallituksen toimesta syksyllä 1922. Tällöin heräsi idea lavastetusta kapinasta alueella, jota Liettualaiset sitten tukisivat sotilaallisesti. Liettuasta pyydettiin tukea hankkeelle sekä [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän sosialistiselta federatiiviselta neuvostotasavallalta]], että [[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnalta]], mikä vähensi uhkaa [[Puolan tasavalta|Puolan tasavallan]] suunnalta toimenpiteisiin ryhdyttäessä.

 

 

==Kapinan jälkeen==

Ranska uhkasi tapahtumien jälkeen Liettuaa sotatoimilla, mutta mitään ei tapahtunut<ref name="Kallio 2009: s. 206"/>. Ranskan voimat oli sidottu [[Ruhr]]in alueelle, jota se tuolloin miehitti. Puolakin tyytyi pelkkiin vastalauseisiin Liettuan Neuvosto-Venäjältä saamien turvatakuiden takia. Liettuan hallitus tarjoutui välittäjäksi itse tukemiensa kapinallisten ja liittoutuneiden välille, mistä se sai lopulta jopa kiitosta liittoutuneiden taholta, joita huolestutti Neuvosto-Venäjän mahdollinen rooli kapinassa. Liittoutuneiden taholta alueen liittäminen Liettuaan hyväksyttiin Klaipėdan sopimuksen myötä toukokuussa 1924. Alueelle taattiin itsehallinto, mutta sen laajuudesta syntyi myöhemmin erimielisyyksiä. Saksa hyväksyi rajamuutoksen rajasopimuksella tammikuussa 1928. Liettuassa oltiin innostuneita alueen liittämisestä Liettuaa [[Vilna]]n alueen menetyksen jälkeen [[Puolan–Liettuan sota|Puolan–Liettuan sodan]] seurauksena muutamaa vuotta aiemmin. Valtauksen jälkeen Klaipėdasta tuli Liettuan tärkeimpiä teollisia keskuksia ja sen sataman läpi kulki suurin osa Liettuan viennistä. Alueella aloitettiin liettualaistamispolitiikka, minkä seurauksena alueelle muutti paljon asukkaita muualta Liettuasta.<ref name="Kallio 2009: s. 262">Kallio 2009: s. 207</ref>