Ero sivun ”Arttu Suuntala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Uuno Artturi "Arttu" Suuntala''' (ent. ''Flinkhammar'', [[18. helmikuuta]] [[1920]] [[Luumäki]] - [[10. joulukuuta]] [[1999]] [[Turku]]) oli suomalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä. Suuntala esiintyi kiertueilla ja levytti monien suomalaisten muusikoiden kappaleita. Hänen hyviä ystäviään olivat muun muassa näyttelijät [[Esa Pakarinen]] ja [[Masa Niemi]]. Suuntala on myös toiminut esittäjänä kaiken kaikkiaan 122 kappaleessa, muun muassa [[Ievan polkka]] (1966),[[Saarijärven polkka]] (1972) ja [[Viipurin polkka]] (1972) sekä Myllykosken jenkka (1960), Kulkurin masurkka (1965), Vanha kulkuri (1967), Lapsuuden pihapuu (1967) ja Väliaikainen (1971).
Vaikka Suuntala tunnettiin pääasiassa muusikkona, hän on näytellytkin noin viidessäkymmenessä suomalaisessa elokuvassa. Elokuvissa hän kuitenkin usein esitti muusikkoa, mutta hänellä oli muitakin rooleja. Suurimmat roolit olivat elokuvissa [[Majuri maantieltä]] (luutnantti Lennart Touhu, talousupseeri) ja [[Kaksi vanhaa tukkijätkää]] (Brynolf Varttinen, "Tumma"), molemmat vuodelta 1954. Suuntalan viimeinen elokuva oli [[Matti Kassila]]n "[[Vodkaa, komisario Palmu]]", jossa hänellä oli poliisin rooli. Suuntala oli mukana [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]] kuusi ja puoli vuotta.
Hän toimitti ja juonsi [[1960-luku|1960-luvun]] puolivälissä suosittua radio-ohjelmaa "Veitikka silmäkulmassa", jossa hän tarinoi ohjelman otsikon mukaisesti humoristiseen ja leppoisaan tyyliin vanhasta, enimmäkseen [[1930-luku|1930]]- ja [[1940-luku]]jen musiikista ja soitti tuon ajan [[äänilevy]]jä, joskus hyvinkin harvoin kuultuja. Hän teki [[Pauli Granfelt]]in kanssa useita kiertueita amerikansuomalaisten parissa 1960-luvulta 1980-luvulle saakka. Granfeltin yhtyeen solistina Suuntala lauloi muutaman [[LP-levy]]n.
| |||