Ero sivun ”Klaipėdan kapina” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
 
==Tausta==
Suuri osa [[Itä-Preussi]]n alueesta kuului niinsanottuun [[Vähä-Liettua]]an, jossa oli suuri [[preussin liettualaiset|liettualainen]] vähemmistö. Saksan vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan Memelin alueella asui 149&nbsp;766 asukasta, joista 67&nbsp;345 puhui äidinkielenään [[liettuan kieli|liettuaa]]. Alueen saksalainen väestö asui pääosin Memelin kaupungissa ja sen lähistön kylissä, kun taas liettualaiset asuttivat maaseutua. Paikalliset liettualaiset olivat pääosin luterilaisia toisin kuin katolilaiset Liettuan liettualaiset. Liettuaa alue kiinnosti paitsi sen liettualaisvähemmistön, myös sen sataman takia. Liettualaiset tahot olivat neuvvotelleetneuvotelleet aluekysymyksistä saksalaisten kanssa jo vuonna 1918, mutta varsinaisesti ne nousivat esiin [[Pariisin rauhanneuvottelut|Pariisin rauhanneuvotteluissa]] 1919. [[Versailles’n rauha|Versailles’n rauha]]ssa päätettiin, että alue erotetaan Saksasta, ja helmikuussa 1920 alue siirtyi ranskalaiseen valvontaan.<ref name="Kallio 2009: s. 205">Kallio 2009: s. 205</ref>
 
Vuonna 1921 Liettuan [[seimas]] päätti vaatia aluetta itselleen. Aluetta havitteli kuitenkin myös [[Puola]], jolta siltäkin puuttui toimiva Itämerensatama.<ref name="Kallio 2009: s. 205"/> Puolan vaatimuksia tuki Ranska ja Liettualaisten Saksa, jossa uskottiin alueen takaisinsaamisen olevan tulevaisuudessa helpompaa Liettualta kuin Puolalta. Myös [[Iso-Britannia]] tuki Liettuaa, mutta mitään päätöksiä alueen kohtalosta ei tehty. Ranska ja Puola olivat myös kiinnostuneita ajatuksesta tehdä alueesta vapaavaltio, mikä olisi sopinut myös Memelin vaikutusvaltaisille tahoille.<ref name="Kallio 2009: s. 206">Kallio 2009: s. 206</ref>