Ero sivun ”Alttarikaappi” versioiden välillä

Alttarikaappi koostuu kahdesta tai useammasta hartauskuvasta. Uskonnollisaiheiset kuvat voivat olla maalauksia, reliefijä tai pieniä veistoksia. Siipialttari voidaan sijoittaasijoitetaan kirkossa [[alttari]]n taakse tai joskus itse alttarille. Jos se on sijoitettu kuoriin seinästä irralleen, kaapin molemmat puolet voidaan maalata. Alttarikaapin veistoksin ja maalauksin varustettua jalustaa nimitetään predellaksi.<ref name="H&F">Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 727. Helsinki: Otava 1992 ISBN 951-1-11486-7</ref>.

Alun perin kristillinen [[alttari]] oli pöytä, jonka sivuissa oli maalauksia, puuleikkauksia ja metallipakotuksia. Vähitellen mukaan tuli pyhäinjäännöksiä suojaava maalauksin kuvitettu seinäke, joka oli usein kolmiosainen. Siitä kehittyi 1200-luvulla pyhimyskaappi. Vähitellen 1300-luvulla yleistyivät alttarikaapit,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref> jotka ovat enemmänkin kokoontaitettavakokoontaitettavia ja muunneltavia alttaritauluja kuin varsinaisesti kaappeja. Alttarilaitteille yleensä tuli tarvetta etenkin katolisessa kirkossa 1200-luvun alkupuolella, kun papit alkoivat toimittaa messua selin seurakuntaan.<ref name="H&F" />

Alttarikaappeja tehtiin kirkkoihin eniten 1400-luvulla. Niiden tilalle tulivat ensin Italiasta alkaen alttariseinät 1500-luvulla ja kevyemmät alttaritaulut[[alttaritaulu]]t 1800-luvulla.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" />

*''[[Veit Stoss]]: ''Veit Stossin''in alttari [[Krakova]]n Marian kirkossa

Tiedosto:Mathis Gothart Grünewald 019.jpg|Saksalaisen renesanssimaalarin [[Matthias Grünewald]]in kuuluisa kaksoissiipikaappi ''[[Isenheimin alttari]]" 1512—1516.