1970-luvulla Euroopassa suljettiin telakoita tiheään tahtiin tai ne kansallistettiin, kuten maineikas [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] ''[[Harland and Wolff]]''.
Kaukoidän telakoiden vahvinta aluetta olivat rahtialukset, ja juuri näihin alustyyppeihin erikoistuneet telakat joutuivat ensimmäisinä pulaan. [[Ruotsi|Ruotsalaisruotsalais]]telakat ''[[Kockums'']], ''[[Götaverken'']] ja ''[[Öresundsvarvet'']] yrittivät haastaa japanilaiset bulkkituotannossa. Tuottavuutta yritettiin parantaa kehittämällä laivanrakennusta sarjavalmistuksenomaiseen suuntaan. Myös Ruotsissa valtio pumppasi rahaa telakkateollisuuteen; vuosina [[1978]]-[[1979]] valtio tuki telakoita 214000 [[Ruotsin kruunu|kruunulla]] työläistä kohden. Summa oli kaksinkertainen verrattuna normaalin työläisen vuotuisiin palkkakustannuksiin.<ref>[http://kirjahylly.blogspot.com/2007/12/johan-myhrman-hur-sverige-blev-rikt.html Kirjahylly: Johan Myhrman: Hur Sverige blev rikt]</ref> Öresundsvarvet suljettiin jo 1970-luvulla ja Kockums, joka kerran oli maailman suurin telakka, suljettiin vuonna [[1986]].
