'''SaksojenSaksan yhdistymiselläjälleenyhdistyminen''' ({{k-de|Deutsche Wiedervereinigung}} eli ''Saksan jälleenyhdistyminen'', erotukseksi vuoden 1871 [[Saksan yhdistyminen|Saksan yhdistymisestä]]) tarkoitetaan suomen kielessä tavallisesti tapahtumiatapahtui [[3. lokakuutaBerliini]]n [[1990]], jolloinja [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] alue (DDRItä-Saksa) liittyisen loppukuukausina muodostaneiden osavaltioiden, [[Saksan osavaltiot|maiden]] liittyessä [[Länsi-Saksa|Saksanläntiseen liittotasavaltaSaksaan]]an [[3. Yhdistyneessälokakuuta]]1990. SaksassaPäivämäärä lokakuun kolmantena juhlitaanon ''Saksan yhtenäisyyden päivääpäivä'' ({{k-de|Tag der Deutschen Einheit}}).Se onollen Saksan ainoa kansallinen[[etninen ryhmä|kansa]]llinen vapaapäivä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.feiertage-newsletter.de/feiertag-info/tag-der-deutschen-einheit.php|Nimeke=Der Tag der deutschen Einheit|Julkaisija=Feiertage Newsletter.de|Luettu=3.10.2008|Kieli={{de}}}}</ref> Nimitystä jälleenyhdistyminen käytetään erotukseksi vuonna 1871 tapahtuneesta Saksan ''yhdistymisestä'' [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnaksi]].▼
[[Kuva:BRD-DDR.PNG|thumb|Jaettu ja yhdistynyt Saksa]]
▲'''Saksojen yhdistymisellä''' ({{k-de|Deutsche Wiedervereinigung}} eli ''Saksan jälleenyhdistyminen'', erotukseksi vuoden 1871 [[Saksan yhdistyminen|Saksan yhdistymisestä]]) tarkoitetaan suomen kielessä tavallisesti tapahtumia [[3. lokakuuta]] [[1990]], jolloin [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] alue (DDR) liittyi [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavalta]]an. Yhdistyneessä Saksassa lokakuun kolmantena juhlitaan Saksan yhtenäisyyden päivää ({{k-de|Tag der Deutschen Einheit}}). Se on Saksan ainoa kansallinen vapaapäivä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.feiertage-newsletter.de/feiertag-info/tag-der-deutschen-einheit.php|Nimeke=Der Tag der deutschen Einheit|Julkaisija=Feiertage Newsletter.de|Luettu=3.10.2008|Kieli={{de}}}}</ref>
[[18. maaliskuuta]] [[1990]]Itä-Saksan käytyjen DDR:n ensimmäisten (ja viimeisten)ainoiden vapaiden parlamenttivaalien jälkeen DDR:nkeväällä 1990 sen ja läntisen Saksan liittotasavallan väliset neuvottelut huipentuivat [[Saksan yhdistymissopimus|yhdistymissopimukseen]]. Saksojen ja Saksojen[[toinen sekämaailmansota|toisen maailmansodan]] neljän voittajavallan[[liittoutuneet#Toinen (saks.maailmasota|liittoutuneen]] Siegermächte)voittaja[[valtio]]n väliset neuvottelut takasivat yhdistyneelleyhdistyvälle valtiolleSaksalle täyden [[suvereniteetti|suvereenisuuden]]. Yhdistynyt Saksa on jatkanut Euroopan yhteisön, nykyisen [[Euroopan unioni]]n jasekä [[Pohjois-Atlantin liitto|Pohjois-Atlantin liitonsopimusjärjestö]]n (Nato) jäsenenä.
== Taustaa ==
Toisen maailmansodan lopuksiloputtua Saksa jaettiin neljän voittajavaltion [[Saksan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeisiin]]. Pääkaupunki [[BerliiniNeuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitysvyöhykkeen ympäröimä pääkaupunki Berliini jaettiin myös neljään miehitysvyöhykkeeseen[[miehitys]]vyöhykkeeseen. Vaikka alkuperäinenalkuperäisenä tarkoitustarkoituksena oli,ettämiehittäjävaltioiden miehittäjävaltiotyhteinen hallitsisivathallitseminen Saksaa yhdessäSaksassa, [[kylmä sota|kylmän sodan]] jännitteet johtivat 1949 Saksan liittotasavallan muodostamiseen ranskalaisten[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], brittien[[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n ja amerikkalaisten[[Ranskan]] hallitsemista vyöhykkeistä (sekä LänsiSaksan-Berliinistä)vyöhykkeistä. Vastaavasti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeestäSaksan-vyöhykkeestä syntyi Saksan demokraattinen tasavalta (ja siihen läheisesti kytkeytyvä Itä-Berliini).
Aluksi sekämolemmat DDR että Saksan liittotasavaltaSaksat vaativat tunnustusta [[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnan]] jatkajina. Myöhemmin DDRItä-Saksa vaihtoimuutti kantaansa ja sanoi, että vanha Saksa lakkasi olemasta 1945 ja että molemmat Saksat olivat uusia valtioita.
Vuodesta 1949 alkaen Saksan liittotasavalta kehittyi länsimaiseksi monipuoluedemokratiaksi ja avoimeksi markkinataloudeksi, kun taas Saksan demokraattisessa tasavallassa vallitsi kommunistinen yksipuoluejärjestelmä ja valtion komentotalous. Vaikka DDR oli itäblokin rikkain ja edistynein valtio, monet sen asukkaat hakeutuivat länteen haaveillessaan poliittisesta vapaudesta ja taloudellisesta menestyksestä. DDR:ssä ja Itä-Berliinissä asuneiden kasvava virta Länsi-Berliinin läpi länteen sai DDR:n perustamaan rajavalvontajärjestelmän, jonka näkyvin osa oli [[Berliinin muuri]].
