→Määritelmä: lyhensin vastustus -osiota ja sen poleemisuutta. Esim. juutalaiskritittyjen initiaatioriiteistä tai salaisista teksteistä ei ole tieteellistä ainesitoa.
Apostoliset isät erottuvat aikakauden muista kristillisistä kirjoittajista siinä, että heidän opetuksensa ja teologiansa lukeutuvat [[paavalilainen kristillisyys|paavalilaiseen kristillisyyteen]], josta tuli sittemmin kristinuskon valtavirta. 300-luvulla [[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|NikeanNikaian ensimmäisen kirkolliskokouksen]] (vuonna [[323]] jälkeen nikealaisesta kristillisyydestä, jota apostoli [[Paavali]]n tulkinnat hallitsivat, tuli kristinuskon päähaaran virallinen tulkinta, ja. muutVastakkaiset tulkinnat julistettiin harhaopeiksi. MoniaMonet muitavarhaiset varhaisiatekstit muttajäivät einäin "apostolisia"pois kirjoituksiakirkollisesta tuhottiin,käytöstä ja neosin ovatniitä nykyäänjopa "kadonneita"tuhottiin.
Kaikki apostolisten isien opetukset eivät ole nykyisessä katsannossa oikeaoppisia pienimpiä yksityiskohtia myöten. Heidän kirjoituksensa toimivat kuitenkin tärkeänä todistusaineistona varhaiskristillisyydestä ja sen kristinuskon oppihistoriasta.
Rivi 17:
=== Nimityksen vastustus ===
Kaikki kristityt eivät kuitenkaan tunnusta näiden kirjoittajien auktoriteettia eivätkä käytä nimitystä "apostolinen isä". JotkutErityisesti kristilliseteräät suuntaukset[[protestanttisuus|protestanttiset]] nimittäinsuuntaukset ovat sitä mieltä, että lännen ja idän kirkot (katolinen ja ortodoksinen kirkko) luopuivat oikeasta Jeesuksen saarnaamasta opista, ja apostolistentermiin isien"apostolinen isä" sisältyvää auktoriteettia käytetäänja vainoletettua oikeaoppisuutta käytetään pönkittämään oppeja, jotka otettiinensimmäisten tuolloinvuosisatojen aikana omaksuttiin osaksi kristinuskoa.Termierityisesti "apostolinenhellenistisestä isä"yleiskulttuurista. viittaa heidän mielestään valheellisesti näiden henkilöiden ja heidän kirjoituksiensa erityiseen auktoriteettiin ja oikeaoppisuuteen.
Apostolisten isien kirjoitusten joukossa onkinon lähinnä kirjoituksia, jotka tukevat pakanallisuudesta kääntyneiden kristittyjen paavalilaista (eli apostoli [[Paavali (apostoli)|Paavalin]] mukaista) näkemystä kristinuskosta. Sen sijaan Jerusalemin juutalaiskristittyjen, esim. Jeesuksen veljen [[Jaakob (Jeesuksen veli)|Jaakobin]], edustamat näkemykset ovat käytännössä katsoen hävinneet ensimmäisten kahden vuosisadan aikana. PaavalinPaavalilaisen kirjeidennäkemyksen kirjoittamisenmukaan esimerkiksi kristittyjen ei enää tarvinnut noudattaa [[juutalainen laki|juutalaista lakia]] ja esimerkiksi [[ympärileikkaus|ympärileikkauttaa]] itseään, pelkkä [[kaste]] riitti. Vastaavasti alkukristillisyyden gnostilaiset (esim. markionilaiset) näkemykset aikaantulevat heitäapostolisten oltiinisien kuitenkinteksteissä vieläilmi pidettyvain "seurakunnankritiikin tukipylväinä"kohteina.
Tämän paavalilaisen näkemyksen mukaan kristittyjen ei enää tarvinnut noudattaa [[juutalainen laki|juutalaista lakia]] ja esimerkiksi [[ympärileikkaus|ympärileikkauttaa]] itseään, pelkkä [[kaste]] riitti. Juutalaiskristittyjen vastakkainen näkemys hävisi. Samoin hävisivät monet muut alkukristityille ominaiset asiat, kuten erilaiset "salaiset kirjoitukset", initiaatioriitit ja naisten julkinen asema.
