Ero sivun ”Tunturimittari” versioiden välillä

167 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Tunturimittari on harmaankirjava, keskikokoinen perhoslaji, jonka koko ja kuviointi vaihtelevat yksilökohtaisesti paljon. Siipiväli on 25&ndash;35 mm. Siipien pohjaväri on vaaleanharmaa ja mittareille tyypilliseen tapaan siiven poikki kulkee useita ohuita, aaltomaisia juovia. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat kaksinkertaiset ja niiden alue eroaa tavallisesti muun siiven värityksestä. Siiven tyvi ja kärkiosa saattavat myös olla muuta siipeä tummemmat. Etusiiven siipisuonet erottuvat tummempina siiven kärkiosassa ja aivan siiven kärjessä on tumma poikkijuova. Etusiiven keskellä erottuu usein tumma, Y-kirjaimen muotoinen kuvio, johon tuleva siipisuoni erottuu tummana siiven tyvestä saakka. Takasiivet ovat vaaleanharmaat, ulkoreunaa kohti tummenevat. Tuntosarvet ovat rihmamaiset.<ref>http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1797</ref>
 
Laji muistuttaa paljon muutamia muita loppusyksyn mittariperhosia, kuten [[hallamittari]]a (''OperopteraOperophtera brumata'').
 
== Levinneisyys ja lentoaika ==
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Naaras munii syksyllä etenkin [[hieskoivu]]ihin niin, että ne jäävät talveksi lumipeitteen yläpuolelle. Munat kuolevat vasta jos pakkasta on -36 °C tai enemmän. Keväällä talvehtineista munista kuoriutuvat pienet toukat käyvät heti koivun silmujen syöntiin. Koivun puutteessa toukat syövät lähes kaikkea vihreää. Tunturimittari on yksilömääräisesti runsain kaikista yöllä lentävistä perhosista. Lisäksi se lentää pilvisinä päivinäkin. Tavallisesti perhonen lepää valoisan ajan näkyvällä paikalla: seinällä, puun rungolla tai lehdellä suojaväriinsä luottaen, ja lähtee häirittynä herkästi lentoon. Yöllä laji suunnistautuu hyvin mielellään lamppujen valoille.
 
[[Lappi|Lapissa]] tunturimittari aiheuttaa ajoittain mittavia vahinkoja koivuille. Erityisesti [[1960-luvulla]] tunturimittarin toukat söivät [[Inari]]n Lapissa [[tunturikoivu]]t lehdettömiksi 10&nbsp;000 km²:n alueelta. Tämän seurauksena [[puuraja]] siirtyi alemmaksi ja 1000 km² jäi pysyvästi puuttomaksi. Massaesiintymiset mittavine tuhoineen toistuvat tietyllä syklillä ja välivuosina populaation koko romahtaa [[loinen|loisten]], tautien ja koivun kemiallisten puolustusmekanismien ansiosta.
 
== Ravintokasvi ==
Toukat käyttävät ravinnokseen erityisesti [[koivut|koivuja]] (''Betula''), mutta kelpuuttavat tarvittaessa ravinnokseen monet muutkin kasvit.
 
== Lähteet ==
6 811

muokkausta