Ero sivun ”Tunturimittari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikispecies |
tuntomerkkejä ja siistimistä |
||
Rivi 25:
'''Tunturimittari''' (''Epirrita autumnata'') on melko suurikokoinen ja tavallisesti vaalea, joskin toisinaan voimakkaan poikkijuovikas mittariperhonen.
==
Tunturimittari on harmaankirjava, keskikokoinen perhoslaji, jonka koko ja kuviointi vaihtelevat yksilökohtaisesti paljon. Siipiväli on 25–35 mm. Siipien pohjaväri on vaaleanharmaa ja mittareille tyypilliseen tapaan siiven poikki kulkee useita ohuita, aaltomaisia juovia. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat kaksinkertaiset ja niiden alue eroaa tavallisesti muun siiven värityksestä. Siiven tyvi ja kärkiosa saattavat myös olla muuta siipeä tummemmat. Etusiiven siipisuonet erottuvat tummempina siiven kärkiosassa ja aivan siiven kärjessä on tumma poikkijuova. Etusiiven keskellä erottuu usein tumma, Y-kirjaimen muotoinen kuvio, johon tuleva siipisuoni erottuu tummana siiven tyvestä saakka. Takasiivet ovat vaaleanharmaat, ulkoreunaa kohti tummenevat. Tuntosarvet ovat rihmamaiset.<ref>http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1797</ref>
Laji muistuttaa paljon muutamia muita loppusyksyn mittariperhosia, kuten [[hallamittari]]a (''Operoptera brumata'').
==
Nimestään huolimatta Suomessa tunturimittaria tavataan koko maassa. Aikuiset perhoset lentävät Lapissa ruskan aikaan elokuun loppupuolella ja
Naaras munii syksyllä etenkin [[hieskoivu]]ihin niin, että ne jäävät talveksi lumipeitteen yläpuolelle. Munat kuolevat vasta jos pakkasta on -36 °C tai enemmän. Keväällä talvehtineista munista kuoriutuvat pienet toukat käyvät heti koivun silmujen syöntiin. Koivun puutteessa toukat syövät lähes kaikkea vihreää.▼
== Elinympäristö ja elintavat ==
▲Naaras munii syksyllä etenkin [[hieskoivu]]ihin niin, että ne jäävät talveksi lumipeitteen yläpuolelle. Munat kuolevat vasta jos pakkasta on -36 °C tai enemmän. Keväällä talvehtineista munista kuoriutuvat pienet toukat käyvät heti koivun silmujen syöntiin. Koivun puutteessa toukat syövät lähes kaikkea vihreää. Tunturimittari on yksilömääräisesti runsain kaikista yöllä lentävistä perhosista. Lisäksi se lentää pilvisinä päivinäkin. Tavallisesti perhonen lepää valoisan ajan näkyvällä paikalla: seinällä, puun rungolla tai lehdellä suojaväriinsä luottaen ja lähtee häirittynä herkästi lentoon. Yöllä laji suunnistautuu hyvin mielellään lamppujen valoille.
▲Aikuiset perhoset lentävät Lapissa ruskan aikaan elokuun loppupuolella ja etelässä erityisesti syyskuussa, mutta joskus jopa lokakuun loppupuolelle asti.
[[Lappi|Lapissa]] tunturimittari aiheuttaa ajoittain mittavia vahinkoja koivuille. Erityisesti [[1960-luvulla]] tunturimittarin toukat söivät [[Inari]]n Lapissa [[tunturikoivu]]t lehdettömiksi 10 000 km²:n alueelta. Tämän seurauksena [[puuraja]] siirtyi alemmaksi ja 1000 km² jäi pysyvästi puuttomaksi. Massaesiintymiset mittavine tuhoineen toistuvat tietyllä syklillä ja välivuosina populaation koko romahtaa [[loinen|loisten]], tautien ja koivun kemiallisten puolustusmekanismien ansiosta.
== Lähteet ==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 44 ⟶ 46:
*[http://perhoset.1g.fi/A/A12/121/A12_127/autumnata.htm Tunturimittari (''Epirrita autumnata'')]
*[http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/epirrita_autumnata.html Naturhistoriska riksmuseet: Epirrita autumnata] {{sv}}
*[http://www.sci.utu.fi/biologia/tutkimus/projektit/ekologia/teroklemola/ Tunturimittarin sykliset kannanvaihtelut: loispistiäisten biologia ja merkitys]
[[Luokka:Mittarit]]
| |||