Ero sivun ”Kirkko ja valtio -komitea” versioiden välillä

5 676 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Komitean ehdotukset
p
(Komitean ehdotukset)
Komitean puheenjohtajana oli [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|SDP]]:n poliitikko ja [[seurakunta]]toimija [[Aarne Laurila]] sekä sihteereinä [[teologi]] [[Juha Seppo]] ja [[oikeustiede|oikeusoppinut]] [[Lauri Tarasti]]. Komitean muita jäseniä olivat muun muassa tuleva [[arkkipiispa]] [[Mikko Juva]], kansanedustaja [[Matti Ahde]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]), kansanedustaja [[Kalevi Kivistö]] ([[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]), teologi [[Maunu Sinnemäki]] (SDP), kansanedustaja [[Raino Westerholm]] ([[Suomen Kristillisdemokraatit|SKL]]), [[pappi]] [[Juhani Simojoki]] (SDP) sekä asiantuntijana [[professori]] [[Eino Murtorinne]].<ref name="Mäkinen"/>
 
== Komitean ehdotukset ==
Komitea esitti joitakin uudistuksia, jotka olisivat lievästi parantaneet [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] Suomessa. Lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja Jaakko Nummisen lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”. Tilanne muuttui jonkin verran vasta vuoden 1993 [[Kirkkolaki|kirkkolain]] uudistuksessa ja hallitusmuodon perusoikeusuudistuksessa 1995. Oikeusasiantuntija Pauli Nopan mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref>
 
Komitea käsitteli mietinnössään laajasti [[kirkon ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion suhdetta]] sekä [[uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] koskevaa lainsäädäntöä. Komitea ehdotti kirkon ja valtion suhteiden pysyttämistä oleellisimmilta kohdiltaan ennallaan. Seuraavia asioita se kuitenkin ehdotti muutettaviksi:
 
* Eroamisen [[uskonnollinen yhdyskunta|uskonnollisesta yhdys­kunnasta]] ehdotettiin tulevan voimaan 10 päivän kuluttua asiaa koskevan ilmoituksen tekemästä (tuolloisen lain mukaan se tuli voimaan vasta kuu­kauden kuluttua).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kirkko ja valtio -komitea | Nimeke=Kirkko ja valtio -komitean mietintö | Selite=Komiteanmietintö 21/1977 |Sivu = 61 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-46-2246-4}}</ref>
* [[Uskonnonvapauslaki|Uskonnonvapauslaista]] oli poistettava säännös, jonka mukaan [[valtioneuvosto]]lla oli oikeus tarkastuttaa uskonnollisia yhdyskuntia määräämällään henkilöllä.<ref>Komitean mietintö, s. 63</ref>
* Silloinen sisällöltään huomattavan laaja [[kirkkolaki]] oli jaettava kahtia. Kirkkolaissa oli säädettävä vain kirkon ja valtion suhteisiin liittyvistä asioista, kun taas kirkon sisäisiä asioita koskevat säännökset oli siirrettävä kirkon itse päätettäviksi. Samalla oli kumottava [[valtiopäiväjärjestys|valtiopäiväjärjestyksen]] säännös, jonka mukaan muut kuin Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluneet kansan­edustajat eivät saaneet osallistua kirkko­lain käsittelyyn [[eduskunta|edus­kunnassa]].<ref name=mietinto90>Komitean mietintö, s. 90</ref>
* Vanha 1700-luvulla annettu laki [[papisto]]n [[erioikeus|erioikeuksista]] oli kumottava, samoin valtio­päivä­järjestyksen säännös, jonka mukaan mainittua lakia voitiin muuttaa vain [[perustuslaki|perustus­lain]] säätämis­järjestyksessä.<ref name=mietinto90 />
* [[Yhtiö]]iden ja muiden yhteisöjen maksama [[kirkollisvero]] olisi jaettu eri uskonnollisten yhdys­kuntien kesken niiden jäsen­määrien suhteessa. Uskonto­kuntiin kuulumattomien osuus olisi mennyt valtiolle.<ref>Komitean mietintö, s. 121</ref>
* [[Väestörekisteri]]n ylläpito olisi ollut vähitellen siirrettävä kirkolta kokonaan valtion hoidettavaksi. Siirtymä­vaiheessa kirkko olisi saanut valtiolta korvauksia niistä asiaan liittyvistä tehtävistä, joita se yhä suoritti.<ref>Komitean mietintö, s. 133</ref>
* Evankelisluterilaisten [[seurakunta|seura­kuntien]] [[hautausmaa]]t olisivat edelleen toimineet yleisinä hautausmaina, mutta seura­kunnat olisi lailla velvoitettava luovuttamaan niistä korvausta vastaan hauta­paikkoja myös kirkkoon kuulumattomille. [[Kunta]] ja seura­kunta olisivat kuitenkin voineet keskenään sopia hautaus­maiden yllä­pidosta myös toisin.<ref>Komitean mietintö, s. 142</ref>
* Olisi säädettävä laki seurakunnille suoritettavasta valtion avusta kulttuuri­historiallisesti arvokkaiden [[kirkko (rakennus)|kirkko­rakennusten]] kunnossa­pitämiseksi.<ref>Komitean mietintö, s. 151</ref>
* [[Kirkkolaki|Kirkkolaista]] samoin kuin [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksista kirkkoa]] koskevasta laista oli poistettava merkitykseltään epämääräiseksi jäänyt maininta, jonka mukaan "kirkon ylin hallitus on valtakunnan hallituksen asiana"<ref>Komitean mietintö, s. 154</ref>
* Päätösvalta seurakuntajaosta oli siirrettävä kirkon toimi­elimille, kuitenkin siten, että päätös oli alistettava valtio­neuvoston vahvistettavaksi.<ref>Komitean mietintö, s. 156</ref>
* [[Hiippakunta|Hiippakuntien]] hallinto ja [[tuomiokapituli]]t, joiden kustannuksista valtio oli huolehtinut [[Kustaa Vaasa]]n ajoista saakka, oli siirrettävä kirkon yllä­pidettäviksi.<ref>Komitean mietintö, s. 162</ref> Samalla oli [[piispa|piispojen]] nimittäminen virkaansa siirrettävä [[tasavallan presidentti|presidentiltä]] kirkon viran­omaisille.<ref>Komitean mietintö, s. 164</ref>
* [[Sotilaspappi]]en ja [[vankilapappi]en nimitysvalta oli siirrettävä kirkolle.<ref>Komitean mietintö, s. 209, 218</ref>
* Lain edellyttämät uskonnolliset [[vala]]t kuten [[virkavala|virka-]], [[sotilasvala|sotilas-]] ja [[todistajanvala]] oli poistettava ja korvattava kaikissa tapauksissa ''[[kunnia]]n ja [[omatunto|umantunnon]] kautta'' annettavalla [[juhlallinen vakuutus|vakuutuksella]].<ref>Komitean mietintö, s. 229</ref>
* [[Suomen rikoslaki|Rikoslaista]] oli poistettava käsite [[jumalanpilkka]] ja samalla myös sana [[Jumala]]. Sen sijaan oli säädettävä rangaistavaksi yleisemmin sen halventaminen, mitä jossakin Suomessa laillisesti toimivassa uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään [[pyhä]]nä.<ref>Komitean mietintö, s. 233</ref>
* Uskonnonvapauslaissa ollut uusien [[luostari]]en perustamista koskenut kielto oli kumottava.<ref>Komitean mietintö, s. 240</ref>
* [[Rukouspäivä]]julistusten antaminen oli siirrettävä valtio­neuvostolta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja rukouspäiviin liittyneet [[yleisötapahtuma|julkisia huveja]] koskeneet rajoitukset oli kumottava.<ref>Komitean mietintö, s. 248</ref>
 
== Mietinnön vastaanotto ja ehdotusten toteuttaminen ==
 
Lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja [[Jaakko Numminen|Jaakko Nummisen]] lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”.
 
KomiteanOsa komitean ehdotuksista on toteutettu 1990-luvulla toteutettutai muunmyöhemmin. muassaVuonna 1993 säädettiin uusi, entistä selvästi suppeampi [[tuomiokapitulikirkkolaki]]en, joka siirsi kirkon itse ''kirkkojärjestyksellä'' päätettäväksi monia kirkon sisäisiä asioita, joista oli ennen säädetty lailla. Komitean ehdotuksen mukaisesti myös tuomiokapitulit siirrettiin vuonna siirtäminen1996 kokonaan kirkon ylläpidettäviksiyllä­pidettäviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960139 | Nimeke=Hallituksen esitys 139/1996 kirkkolain muuttamiseksi | Julkaisija=Valtioneuvosto (perusteluosan kappaleessa 5, Asian valmistelu, mainitaan, että komitea oli näin ehdottanut | Viitattu=7.9.2010}}</ref>.
 
Vuonna 1995 uudistettiin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] [[perusoikeus|perusoikeuksia]] koskeneet säännökset, niiden joukossa myös uskonnonvapautta koskeva kohta. Oikeusasiantuntija [[Pauli Noppa|Pauli Nopan]] mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> Vuonna 2003 säädettiin uusi [[uskonnonvapauslaki]].<ref>[[verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030453 | Nimeke = Uskonnonvapauslaki (453/2003) | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 8.9.2010}}</ref>
 
Komitean ehdotuksista on 1990-luvulla toteutettu muun muassa [[tuomiokapituli]]en siirtäminen kokonaan kirkon ylläpidettäviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960139 | Nimeke=Hallituksen esitys 139/1996 kirkkolain muuttamiseksi | Julkaisija=Valtioneuvosto (perusteluosan kappaleessa 5, Asian valmistelu, mainitaan, että komitea oli näin ehdottanut | Viitattu=7.9.2010}}</ref>.
 
== Vapaa-ajattelijain liiton lausunto ==
94 779

muokkausta