Ero sivun ”Kirkko ja valtio -komitea” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) p {{kesken}} |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Mainitaan edes yksi toteutettu ehdotus |
||
Rivi 1:
'''Kirkko ja valtio -komitea''' oli [[parlamentti|parlamentaarinen]] [[komitea]], joka selvitti [[Kirkon ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion välistä suhdetta]]. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen luterilainen kirkko]] oli toivonut komitean asettamista, ja [[Paasion II hallitus|Rafael Paasion toinen hallitus]] asetti komitean huhtikuussa [[1972]]. Komitea sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 1977. Komitea oli mietinnössään pääosin yksimielinen luterilaisen kirkon vuoden 1970 vastaavan komitean kanssa. Komitea katsoi, että kirkkojen ja valtion välinen suhde tulisi säilyttää pääpiirteissään ennallaan.<ref name="Mäkinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/handle/10024/37336 | Nimeke=Sivustaseuraajasta kansankirkon toimijaksi: SDP:n kirkkopolitiikka vuosina 1977–1987 | Tekijä=Mäkinen, Joonas | Selite=Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma | Tiedostomuoto=PDF | Ajankohta=Maaliskuu 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, kirkkohistorian laitos | Viitattu=1.7.2008}}</ref>
Komitean puheenjohtajana oli [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|SDP]]:n poliitikko ja [[seurakunta]]toimija [[Aarne Laurila]] sekä sihteereinä [[teologi]] [[Juha Seppo]] ja [[oikeustiede|oikeusoppinut]] [[Lauri Tarasti]]. Komitean muita jäseniä olivat muun muassa tuleva [[arkkipiispa]] [[Mikko Juva]], kansanedustaja [[Matti Ahde]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]), kansanedustaja [[Kalevi Kivistö]] ([[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]), teologi [[Maunu Sinnemäki]] (SDP), kansanedustaja [[Raino Westerholm]] ([[Suomen Kristillisdemokraatit|SKL]]), [[pappi]] [[Juhani Simojoki]] (SDP) sekä asiantuntijana [[professori]] [[Eino Murtorinne]].<ref name="Mäkinen"/>
Komitea esitti joitakin uudistuksia, jotka olisivat lievästi parantaneet [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] Suomessa. Lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja Jaakko Nummisen lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”. Tilanne muuttui jonkin verran vasta vuoden 1993 [[Kirkkolaki|kirkkolain]] uudistuksessa ja hallitusmuodon perusoikeusuudistuksessa 1995. Oikeusasiantuntija Pauli Nopan mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref>
Komitean ehdotuksista on 1990-luvulla toteutettu muun muassa [[tuomiokapituli]]en siirtäminen kokonaan kirkon ylläpidettäviksi.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960139 | Nimeke = Hallituksen esitys 139/1996 kirkkolain muuttamiseksi | Julkaisija = Valtioneuvosto (perusteluosan kappaleessa 5, Asian valmistelu, mainitaan, että komitea oli näin ehdottanut | Viitattu = 7.9.2010}}</ref>.
== Vapaa-ajattelijain liiton lausunto ==
| |||