Versio 5. syyskuuta 2010 kello 17.55 muokkaa Rka111 (keskustelu \| muokkaukset) 60 muokkausta Ak: Uusi sivu: Kylänoikeuden muodostivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kylissä oltermanni ja lautamiehet. Vuoden 1742 kyläjärjestysohjeessa kyläkokouksen ja kylänoikeuden välinen suhde jäi jon...		Versio 5. syyskuuta 2010 kello 18.00 muokkaa kumoa Rka111 (keskustelu \| muokkaukset) 60 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: Kylänoikeuden muodostivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kylissä oltermanni ja lautamiehet. Vuoden 1742 ~~kyläjärjestysohjeessa~~[[kyläjärjestysohje]]essa [[kyläkokouksen\|kyläkokous kyläkokouksen]] ja kylänoikeuden välinen suhde jäi jonkin verran epäselväksi, mutta eteläpohjalaisissa kyläasetuksissa kylänoikeus esitetään omana instituutiona, samalla kun kylänoikeuden oikeudellinen luonne täsmentyy. Etelä-Pohjanmaan reuna-alueilla ja osaksi Keski-Pohjanmaalla kylänoikeuksien toiminta oli vajavaista. Kylänoikeus valvoi kyläasetusten sekä tehtyjen päätösten ja sopimusten noudattamista. Kylänoikeudella oli oikeus sakottaa laiminlyönneistä ja kyläasetusten rikkomisista. Lisäksi kylänoikeus ratkoi kyläasetus lakikirjanaan kyläläisten välisiä riita-asioita. Kylänoikeuden päätöksistä sai edelleen valittaa kihlakunnanoikeuteen. Käytännössä kylänoikeus (byaråd) eli oltermanninoikeus (åldermansrätt) toimi Pohjanmaalla jo 1750-luvulla, joten ~~kyläajärjestyksiin~~kyläjärjestyksiin kylänoikeuden oikeudellinen luonne tuli myöhäsyntyisesti. Kylänoikeus teki päätöksensä joko kyläkokouksessa tai itsenäisesti esimerkiksi erilaisten tarkastusten yhteydessä. Sakottamisen sijasta voitiin pyrkiä sovitteluratkaisuihin tai asettaa uhkasakkoja. Kylänoikeuden oli esitettävä vuosittain tilit kyläkokoukselle, joka ne hyväksyi. <ref>Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 121–122, 178–182.</ref> ==Lähteet==

Ero sivun ”Kylänoikeus” versioiden välillä