Ero sivun ”Juhani Raattamaa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kumottu lähteetön lisäys, käyttäjälle on ilmeisesti huomautettu näistä lukuisia kertoja
Rivi 19:
Herätysten alettua 1840-luvun jälkipuoliskolla Ruotsi-Suomessa oli voimassa [[konventikkeliplakaatti]], joka kielsi maallikkojen pitämän hengelliset kokoukset. Konventikkeliplakaattia kierrettiin seurakunnan Lähetyskoulujen ja pyhärukousten avulla. Raattamaa ei aluksi opettanut aikuisia, vaan piti lapsille katekismuskoulua eli lähetyskoulua, jonka jälkeen hän illalla puhui myös koulutalolle kokoontuneille vanhemmille. Pyhärukous oli paikallisseurakunnan "sanajumalanpalvelus", joita vietettiin maallikkovoimin kirkolta kaukana olevissa kylissä. Seurakunta asetti pyhärukousten pitäjät, joiden vastuulla rukousten pitäminen oli. Näin [[lestadiolaisuus]] lähti leviämään laajemmalle.
 
Myöhemmin Raattamaa vapautettiin koulunopettajan toimesta ja ylennettiin koulumestariksi ja hän alkoi saarnata ympäri [[Lappi]]a. Hän alkoi käyttää [[taivaan valtakunnan avaimet|taivaan valtakunnan avaimia]] ja sai myös ystävänsä Laestadiuksen käyttämään niitä. Oppi taivaan valtakunnan avaimista on edelleen hyvin keskeinen vanhoillislestadiolaisuudessa. Hän saarnasi koulumestarin ominaisuudessa yhteistyössä Laestadiuksen kanssa ja kävi tämän luona noin kahdesti vuodessa kertomassa toiminnastaan. Raattamaa vietti koulumestarin matkoilla viikkoja ja jopa useita kuukausia. Hänestä tulikin varsin tunnettu saarnaaja lestadiolaisten keskuudessa. Juhani Raattamaata on kutsuttu Perä-Pohjolan Paavaliksi ja Pohjolan suurimmaksi maallikkosaarnaajaksi. Raattamaa kirjoitti paljon kirjeitä heränneille ja Laestadiuksen kuoleman jälkeen häneltä kysyttiin neuvoja erilaisiin asioihin. Hän osasi Raamattua hyvin. Kirjeitä häneltä on säilynyt runsaat 300.
 
== Lestadiolaisuuden hajaantumista estämässä ==