Ero sivun ”Ellen Thesleff” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}}
siistitty mallineet, kh
Rivi 1:
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
'''Ellen Thesleff''' ([[5. lokakuuta]] [[1869]] [[Helsinki]] &ndash; [[12. tammikuuta]] [[1954]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[taidegraafikko]] ja [[taidemaalari]]. Thesleffiä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä [[Ekspressionismi|ekspressionisteista]]<ref name="ek" /> ja yhtenä merkittävimmistä [[Pohjoismaat|pohjoismaisista]] kuvataiteilijoista.<ref name="san">{{Lehtiviite | Tekijä = Taivassalo, Lea| Otsikko = "Valtuustoaloite ristisi Saaristokadun uudelleen" ja "Joku Teslehvi se kai olisi" | Julkaisu = [[Savon Sanomat]]| Ajankohta = 20.8.2007| Vuosikerta = 100| Numero = 227| Sivut = 1 ja 3| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.8.2007 }}</ref> Hän toimi [[Suomen taiteen kultakausi|Suomen kultakauden]] aikana, mutta työskenteli 1950-luvulle saakka.<ref name="lop">[http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/29648-nayttelyarvio-ellen-thesleff-tulee Paula Holmila, Näyttelyarvio, Uusi Suomi 15.7.2008]</ref>
 
==Perhe ja elämänvaiheet==
 
Thesleffin isä, ylijohtaja Alexander August Thesleff, oli harrastajamaalari ja Ellenin ensimmäinen maalauksen opettaja, ylijohtaja Alexander August Thesleff.<ref name="ek">Ellen Thesleffin elämäkerta</ref> Hänen äitinsä oli Emilia Mathilda Sanmark.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/A-G.pdf| Nimeke =
Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917: A-G: Castren, Gunnar.| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = sivu 151 | Julkaisu = | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Helsingin yliopisto]]nyliopiston keskusarkisto | Viitattu = 20.8.2007| Kieli = }}</ref> Hänellä oli sisaruksia, joista Thyra Elisabeth (1880&ndash;19591880–1959) on kuvattu myös saman nimiseen maalaukseen (1892).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ellethyr.html| Nimeke = Ellen Thesleffin elämäkerta: Thyra Elisabeth (maalaus). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Kuvataiteenkuvataiteen Kultakausikultakausi -oppimateriaali | Ajankohta = 1998 | Julkaisupaikka = Edu.fi| Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2007 | Kieli = }}</ref> Thesleffin perhepiirissä harrastettiin musiikkia. Hän harrasti itse laulua ja pianonsoittoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/elleviul.html| Nimeke = Ellen Thesleffin elämäkerta: Viulunsoittajatar (maalaus). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Kuvataiteen Kultakausi -oppimateriaali | Ajankohta = 1998 | Julkaisupaikka = Edu.fi| Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2007 | Kieli = }}</ref> Ellen Thesleff ei perustanut omaa perhettä.
 
Thesleff asui lapsuutensa ja osan nuoruuttaan [[Kuopio]]n Kumpusaaressa.<ref name="san" /> [[Murole|Muroleen]] maisemat [[Häme]]essä olivat hänelle tärkeitä, ja siellä oli myös perheen maatila. Kun se myytiin vuonna 1898, Thesleffin piirustusten mukaan rakennettiin Muroleenkosken rannalle Casa Bianca. [[Italia]]sta tuli myöhemmin hänen toinen kotimaansa, mutta hän asui ja työskenteli Suomessa pidempiä jaksoja, kuten vuosina 1909&ndash;1912. Vuonna 1933 Thesleff sai ateljeen [[Lallukan taiteilijakoti|Lallukan taiteilijakodissa]] Helsingissä.<ref name="ek" />
 
Thesleff tutustui Phalanx-ryhmän ja [[Wassily Kandinsky]]n tuotantoon Münchenissä, matkallaan Italiaan vuonna 1904. ThesleffinHänen töissätöissään on nähty yhtymäkohtia Kandinskyn taiteeseen, koska juuri vuosien 1905-1906 aikana hänen töihinsä ilmestyivät vahvat värit, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Thesleff alkoi myös viedä pidemmälle itsenäistä ilmaisuaan, osallistua luonnon tapahtumien ja maiseman lopullisen muodon muokkaamiseen omien kokemustensa lähtökohdista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hanna-Reetta Schreck | Nimeke = Ellen Thesleff, Värien tanssi | Vuosi = 2008 | Luku = IV Murros - kohti modernia ja Italiaa | Sivu = 32 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taidekeskus Retretti | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
HänThesleff joutui raitiovaunun töytäisemäksi vuonna 1952, jolloin hänen reisiluunsa murtui. ThesleffHän kuoli 84 -vuotiaana vuonna 1954.<ref>Siina Hälikkä, Ellen Thesleff - pitkän elämän salaisuus, biografia kirjassa Ilkka Karttunen ja Hanna-Reetta Schreck (toim.), ''Ellen Thesleff'', Värien tanssi, Taidekeskus Retretti, 2008. ISBN 978-951-8977-37-0 </ref>
 
===Taidekoulutus===
Thesleff opiskeli [[Adolf von Beckerin yksityiskoulu|Adolf von Beckerin]] ohjauksessa Helsingissä vuosina 1885–1886 ja [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa vuosina 1887–1890. [[Gunnar Berndtson]]in akatemiassa hän opiskeli 1890–1891.
 
*Thesleff lähti opiskelemaan ulkomaille ja opiskeli [[Pariisi]]ssa [[Académie Colarossi]]ssa [[Gustave Courtois]]in johdolla vuosina 1891–1892 ja 1893–1894 ja sen jälkeen muun muassa [[puupiirros]]opintoja [[Firenze]]ssä vuodesta 1894 lähtien<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=147 | Nimeke = Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina: Kuvataide: Thesleff, Ellen. | Tekijä = Keskitalo, Lea| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE Teema| Viitattu = 20.8.2007| Kieli = }}</ref>
* [[Adolf von Beckerin yksityiskoulu|Adolf von Beckerin]] ohjauksessa Helsingissä vuosina 1885&ndash;1886
* [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa vuosina 1887&ndash;1890
* [[Gunnar Berndtson]]in akatemiassa 1890&ndash;1891
* [[Pariisi]]ssa opiskelu [[Académie Colarossi]]ssa [[Gustave Courtois]]in johdolla vuosina 1891&ndash;1892, 1893&ndash;1894
* muun muassa [[puupiirros]]opintoja [[Firenze]]ssä vuodesta 1894 lähtien<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=147 | Nimeke = Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina: Kuvataide: Thesleff, Ellen. | Tekijä = Keskitalo, Lea| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE Teema| Viitattu = 20.8.2007| Kieli = }}</ref>
 
==Ura taiteilijana==
Thesleffin isä kuoli 1892. Tämä vaikutti Thesleffin maalausuraan voimakkaasti. Hän oli jonkin aikaa kokonaan maalaamatta. Kun hän jälleen alkoi maalata, töiden ilme oli muuttunut. Thesleffin taiteessa alkoi 1890-luvulla niin sanottu mustan kolorismin kausi. Työt muuttuivat tummiksi ja pelkistetyn yksinkertaisiksi. Tältä ajalta on esimerkiksi työ ''Omakuva'', joka on signeerattu 1894 ja 1895.<ref name="yle1">[http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=147 Lea Keskitalo, Yle, Teema]</ref>
 
HänThesleff lähti ensimmäisen kerran Italiaan vuoden 1894 alussa ja palasi sinne jo seuraavana vuonna uudelleen. Vuonna 1897 Italiassa oli useita taiteilijoita. Thesleffin äiti ja sisaret olivat Ellenin kanssa Firenzessä talvella 1897, jolloin myös [[Beda Stjernschantz]], [[Hugo Simberg]], [[Magnus Enckell]] sekäja [[Axel Gallén]] perheineen asuivat siellä. Kesät Thesleff vietti Suomessa, missä perheellä oli maatila Muroleessa. Italiassa Thesleff teki myös puupiirroksia. Tähän häntä innosti englantilainen taiteilija ja teatterimies, [[Gordon Craig]], joka oli teatterin uudistajia ja johon Thesleff oli tutustunut 1907. Italiassa Thesleff alkoi jälleen käyttää värejä. Vaikka Thesleff ei varsinaisesti kuulunut mihinkään ryhmään, Suomessa hänet työnsä olisi haluttu monesti luokitella septemiläisyydeksi, johon Ellen Thesleff kommentoi seuraavasti: ”Ihailen heidän keskinäistä jäljittelyään ymmärtämättä sitä. Miksei voi elää itsensä varassa vaan kaiken sen varassa, jonka muut ovat sanoneet aiemmin - se vaikuttaa ikävältä ja idioottimaiselta”. Italiasta tuli Thesleffille vähitellen toinen kotimaa.<ref name="yle1"/>
 
===Palkinnot===
 
*[[1900]] [[Pariisin maailmannäyttely]]n pronssimitali<ref name="ek" />
*[[1951]] [[Pro Finlandia]]
 
==Thesleff tänään==
Ellen Thesleffin teoksia on muun muassa [[Ateneumin taidemuseo]]n, [[Helsingin kaupungin taidemuseo]]n sekä [[Kuopion taidemuseo]]n kokoelmissa. Viimeksi mainitussa ovat pastellimaalaukset, jotka syntyivät Thesleffin vuoden 1922 Kuopiossa vietettyjen lapsuusvuosien muistojen verestysmatkan aikana vuonna 1922.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Näyttelyarkisto 2006.| Ajankohta= | Osoite=http://taidemuseo.kuopio.fi/index.php?id=41 | Julkaisija=Kuopion taidemuseo | Viitattu= 25.6.2007| Kieli= }}</ref>
 
Joulukuussa 2006 kolmekymmentä kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen [[Kuopio]]n keskustan ja [[Saaristokaupunki|Saaristokaupungin]] välille rakenteilla olevan Saaristokadun uudelleennimeämiseksi Ellen Thesleffin tieksi.<ref name="san" /> Nimistötoimikunta kieltäytyi tammikuussa 2007, ja vastaehdottiteki vastaehdotuksen alueen siltojen nimeämistä paikallisten kuvataiteilijoiden mukaan.<ref name="san" /> KaupunginhallitusMyös suhtautuikaupunginhallitus myössuhtautui kielteisesti kadun nimenvaihdokseen elokuussa 2007, mutta myönteisesti siltojen nimeämiseen paikallisten kuvataiteilijoiden mukaan.<ref name="san" /> Syksyllä 2008 varmistui, että Saaristokadun Kumpusaaren ja Pölhönsaaren välinen Pölhön silta nimetään Ellen Thesleffin sillaksi. Thesleffin ohella [[Unto Koistinen]] (Kärängän silta), [[Anton Lindfors]] (Korkeasaaren silta) ja [[Fridolf Weurlander]] (Kalliosaarten silta) saivat kadulle omat nimikkosiltansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Niemi, Mari| Otsikko = Meluaidat rakenteille Saaristokaupungissa| Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 23.8.2008| Vuosikerta = 101 | Numero = 231| Sivut = 14| www = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/saaristokadun-silloille-uudet-nimet(204953).ece | www-teksti = Saaristokadun silloille annettiin nimet| Viitattu = 23.8.2008 }}</ref>
 
Näyttely ''Ellen Thesleff &ndash; värien tanssi'' oli esillä [[Retretti|Retretissä]] kesällä 2008.<ref name="ret" /> Näytteillä oli 140 teosta Ellen Thesleffin tuotannosta.<ref name="lop"/>
 
===Teosten kauppoja===
Liikemies [[Anders Wiklöf]] herätti kohua hankkimalla vuonna 2003 [[Hagelstam]]in huutokaupassa Thesleffin [[Kaiku (taideteos)|Kaiku]]-teoksen ennätyksellisellä 500&nbsp;000 eurolla.<ref name="ret">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Retretin+ensi+kes%C3%A4n+taiteilija+on+Ellen+Thesleff/1135230931394| Nimeke = Retretin ensi kesän taiteilija on Ellen Thesleff.| Tekijä = Uimonen, Anu| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = [[Helsingin Sanomat]]| Ajankohta = 10.10.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2007| Kieli = }}</ref>
 
Joulukuussa 2008 Thesleffin maalaus [[Tyttö kukkaniityllä (taideteos)|Tyttö kukkaniityllä]] myytiin [[Bukowski]]n kansainvälisessä huutokaupassa 126 000 eurolla [[Bengt Reuter]]in kuolinpesästä. Bengt Reuter oli [[Einar Reuter]]in poika. Einar Reuter oli taiteen keräilijä ja taiteilija, joka maalasi H. Ahtelan nimellä.<ref name="Raimo Virret">Raimo Virret, Kainuun Sanomat 11.3.2009</ref><ref>[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ateneum+osti+Schjerfbeckin+Punaisia+omenoita/1135241886022 HS.fi 10.12.2008]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/12/ateneum_osti_satojen_tuhansien_arvoisen_schjerfbeckin_419185.html | Nimeke = Ateneum osti satojen tuhansien arvoisen Schjerfbeckin | Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 10.12.2008 |Viitattu = 11.12.2008}}</ref>
 
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/12/ateneum_osti_satojen_tuhansien_arvoisen_schjerfbeckin_419185.html | Nimeke = Ateneum osti satojen tuhansien arvoisen Schjerfbeckin | Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 10.12.2008 | Viitattu = 11.12.2008 }}</ref>
===Palkinnot ja tunnustukset===
 
*[[1900]] [[Pariisin maailmannäyttely]]n pronssimitali<ref name="ek" />
*[[1951]] [[Pro Finlandia]]
 
==Teoksia==
Rivi 57 ⟶ 53:
 
== Lähteet ==
* Pauliina Laitinen-Laiho: Taide & Antiikki, Taloustaito, s. 23, 05/2009
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/elleelam.html| Nimeke = Ellen Thesleffin elämäkerta.| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Kuvataiteen Kultakausi -oppimateriaali | Ajankohta = 1998 | Julkaisupaikka = Edu.fi| Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2007 | Kieli = }}</small>
* [http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=147 Lea Keskitalo, Yle, Teema]
* [http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/29648-nayttelyarvio-ellen-thesleff-tulee Paula Holmila, Uusi Suomi 15.7.2008]
Rivi 65 ⟶ 61:
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==