Ero sivun ”Laseeraus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kumlienista lis, ots |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tizian 012.jpg|thumb|250px|[[Tizian]]in laseerausjälkeä maalauksessa ''Danae'', 1553-1554. Syvät lakkapunainen saa hehkunsa maalauskerrosten alta hohtavasta pohjasta, samoin värihäilähdykset ja siirtymät on todennäköisesti toteutettu ohuilla lasuurikerroksilla. Öljy kankaalle 128 × 178 cm, Prado]]
'''Laseeraus''' ({{k-fr|l'azur}}, atsuurisininen),<ref name="BJ">{{Kirjaviite | Tekijä = Broby-Johansen, R. | Nimeke = Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys | Vuosi = 1977 | Kappale = | Sivu = 205 | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> eli '''kuultovärimaalaus''' tai '''kuullotus''' on [[kerrosmaalaus]]ta, jossa käytetään läpikuultavaksi ohennettuja värejä.<ref name="Veikko Kiljunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Kiljunen, Veikko | Nimeke = Taidemaalarin materiaalioppi | Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = 87 | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannus Oy Taide | Tunniste = ISBN 951-608-004-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taiteen pikkujättiläinen | Vuosi = 1995 | Kappale = | Sivu = 367 | Selite = 3. painos |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16447-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Lasuuri tarkoittaa laseeraamalla maalattua maalausjälkeä.
Laseeratessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa värikerrosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> Päällekkäiset värit voivat yhdessä luoda halutun sävyn, tai kuultomaalauksella sävytetään aiemmin maalattua kerrosta.<ref name="Veikko Kiljunen" /> Lasuurilla voidaan muuntaa värejä hienovaraisesti.<ref name="H&F496">{{Kirjaviite | Tekijä = Honour, Hugh & Fleming, John | Nimeke = Maailman taiteen historia | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = 733 | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11486-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Laseeratut värisävyt ovat syvempiä ja puhtaamman sävyisiä kuin [[Pastoosi|peittävästi maalatut]] värit. Laseeraus vaatii aiottua väriä vaaleamman pohjavärin. Lasuuri voidaan levittää hyvin ohuesti siveltimellä tai rievulla, jolloin värillä voidaan käsitellä muotoa hyvin herkästi.<ref name="Akke Kumlien">{{Kirjaviite | Tekijä = Kumlien, Akke | Nimeke = Taidemaalauksen käsikirja | Vuosi = 1962 | Kappale = | Sivu = 124-125 | Selite = Suomentanut Onni Oja | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
==Laseeraus taiteessa==
Laseerausta eli kuullotusta käytetään etenkin [[tempera]]ssa ja [[Öljyvärimaalaus|öljymaalauksessa]],<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> mutta myös [[akvarelli]]ssa. Renessanssimaalarit sekoittivat usein värejä kuullottamalla,<ref>[http://www.peda.net/veraja/kuopio/kansalaisopisto/kuvataide/maalaus/matsku/oljy Öljyvärimaalauksen perusteita Peda.net Verkkoveräjä 2010.05.17]</ref> muun muassa [[sfumato]]ssa.
[[Rembrandt]] ja [[Tizian]] laseerasivat ohuita kuultavia värejä [[impasto]]jen päälle. Reliefivaikutelma korostui, jos väri pyyhittiin maalauspinnan tekstuurin uurteisiin.<ref name="Colin Hayes">{{Kirjaviite | Tekijä = Hayes, Colin | Nimeke = Piirustus ja maalaus. Opas ja käsikirja | Vuosi = 1980 | Kappale = | Sivu = 64 | Selite = Suomentanut Eeva Reed ja Markku Valkonen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tizian oli ensimmäinen, joka käytti öljymaalauksen tekniikoita monipuolisesti. Kermamaisen [[Pastoosi|paksusti maalattujen]] valokohtien kontrastina oli läpikuultavien lasuurien syviä sävyjä.<ref name="tizian">{{Kirjaviite | Tekijä = Honour, Hugh & Fleming, John | Nimeke = Maailman taiteen historia | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = 431 | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11486-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Laseeraamalla voi yhdistää sävyjä pehmeästi ja saada aikaan vaikutelmia, jotka eivät ole mahdollisia muilla maalaustekniikoilla. Esimerkiksi [[El Greco]]n maalausten kylmä valo ja erikoinen värinkäyttö on syntynyt ennen viimeisiä siveltimenvetoja lisätyillä sinisillä ja vihreillä kuullotuksilla.<ref name="Akke Kumlien" />
Laseerausta käyttivät paljon myös [[Informalismi|informalistit]], jotka maalasivat laseeratun taustan päälle teräviä mustia viivoja.<ref name="forslund">{{Kirjaviite | Tekijä = Hämäläinen-Forslund, Pirjo | Nimeke = Tervetuloa taidenäyttelyyn | Vuosi = 1996 | Kappale = Harrastajataide | Sivu = 279 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-20630-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
| |||