Ero sivun ”Kalevala Koru” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuutta
viitteitä
Rivi 17:
| toimiala =
| tuotteet =
| liikevaihto = 24 milj. euroa<ref name="yritys"/>
| liikevoitto =
| nettotulo =
| tilikauden_voitto =
| henkilökuntaa = noin 240<ref name="yritys"/>
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö =
Rivi 28:
| huomautukset =
}}
'''Kalevala Koru Oy''' on [[Suomi|suomalainen]] [[koru]]ja valmistava [[yritys]], joka [[Muotoilu|suunnittelee]], valmistaa ja [[Markkinointi|markkinoi]] [[kulta]]-, [[hopea]]- ja [[pronssi]]koruja. Yritys on alansa suurin Suomessa. Kalevala Koru Oy ja [[Lapponia (koru)|Lapponia Jewelry Oy]] muodostavat yhdessä Koru-konsernin. Kaikki korut valmistetaan Suomessa. Vuoden 2009 tutkimuksen mukaan Kalevala Koru on Suomen 14. arvostetuin [[Tavaramerkki|tuotemerkki]].<ref name="yritys">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kalevalakoru.fi/yritys | Nimeke=Kalevala Koru Oy | Julkaisija=Kalevala Koru Oy | Viitattu=3.9.2010}}</ref>
 
Kalevala Korun omistaa [[Kalevalaisten Naisten Liitto]]<ref name="kln">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/knl_esittely.htm | Nimeke=Esittely | Julkaisija=Kalevalaisten Naisten Liitto | Viitattu=26.5.2009}}</ref>. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti [[Suomen esihistoria#rautakausi|rautakautisten]] muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista. Kaikki korut valmistetaan Suomessa.
'''Kalevala Koru Oy''' on [[Suomi|suomalainen]] [[koru]]ja valmistava [[yritys]], joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kulta-, hopea- ja pronssikoruja. 1930-luvulla alkunsa saanut yritys on alansa suurin Suomessa ja suurimpia korualan yrityksiä Pohjois-Euroopassa{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Kalevala Korun omistaa [[Kalevalaisten Naisten Liitto]]. Kalevala Koru on Suomen markkinajohtaja noin 30 prosentin markkinaosuudella.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti [[Suomen esihistoria#rautakausi|rautakautisten]] muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista. Kaikki korut valmistetaan Suomessa.
 
== Historia ==
 
[[Kalevala]]n satavuotisjuhlat vuonna 1935 innostivat [[kirjailija]] [[Elsa Heporauta|Elsa Heporaudan]] pohtimaan miten [[Suomalainen kulttuuri|suomalaisen kulttuurin]] arvo parhaiten tunnistettaisiin. Hän alkoi suunnitella kalevalaisille naisille omistetun [[Patsas|patsaan]] pystyttämistä.<ref name="KNL_historia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/knl_yhteistyo.htm | Nimeke=Historia | Julkaisija=Kalevalaisten Naisten Liitto | Viitattu=17.10.2009}}</ref><ref name="tarina">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kalevalakoru.fi/yritys/historia | Nimeke=Tarina | Julkaisija=Kalevala Koru Oy | Viitattu=3.9.2010}}</ref>
[[Kalevala]]n satavuotisjuhlat vuonna 1935 innostivat kirjailija ja kulttuurivaikuttaja [[Elsa Heporauta|Elsa Heporaudan]] haaveilemaan kalevalaisille naisille omistetun patsaan pystyttämisestä. Kansalaiskeräys ei tuottanut toivottua tulosta, joten patsashanketta vetävä naistoimikunta päätti perustaa varojen keruuta varten yrityksen, joka myi [[Arkeologia|arkeologisten]] löytöjen pohjalta tehtyjä muinaiskoruja. Liikeidea menestyi, mutta talvisodan puhjettua kerätyt varat päätettiin patsaan sijasta käyttää hädänalaisten tukemiseen. Nykyisin Kalevalaisten Naisten Liitto jatkaa patsastoimikunnan toimintaa.
 
Heporaudan aloitteesta perustettiin Muistomerkkitoimikunta, jonka tavoitteena oli pystyttää patsas Kalevalan aineiston [[Runonlaulaja|runonlaulajanaisten]] muistoksi. Muistomerkin aiheeksi valittiin [[Louhi]]. Kansalaiskeräys ei tuottanut toivottua tulosta, joten patsashanketta vetävä naistoimikunta päätti perustaa varojen keruuta varten yrityksen, joka myi [[Arkeologia|arkeologisten]] löytöjen pohjalta tehtyjä muinaiskoruja.<ref name="KNL_historia"/><ref name="tarina"/> Sodan syttymisen vuoksi keräysvarat päätettiin sijoittaa hädänalaisten auttamiseen, ja patsas toteutettiin paljon alkuperäistä ajatusta pienempänä. Vuonna 1941 Muistomerkkiyhdistyksen nimi vaihdettiin Kalevalaiset Naiset ry:ksi ja Kalevala Korusta perustettiin osakeyhtiö.<ref name="KNL_historia"/> Kuvanveistäjä [[Emil Halonen|Emil Halosen]] vuonna 1940 tekemä [[pronssi]]nen patsas nuoresta Louhesta on Kalevala Koru Oy:n myymälässä [[Helsinki|Helsingissä]]<ref name="Elore">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.elore.fi/arkisto/1_01/pie101.html | Nimeke=Seuraesittelyssä Kalevalaisten Naisten Liitto – valtakunnallinen perinne- ja kulttuurijärjestö | Tekijä=Piela, Ulla | Julkaisu=Elore | Ajankohta=1/2001 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry | Viitattu=17.10.2009}}</ref>.
 
== Tuotanto ==
Rivi 41 ⟶ 42:
Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön [[Lapponia (koru)|Lapponia Jewelry Oy]]:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös [[Kiina]]ssa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.
 
Kalevala Korun liikevaihto on noin 2324 miljoonaan euroa vuonna [[2006]].<ref>Kauppalehti 3.1.2006. http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/juttu.jsp?oidname=2007"yritys"/01/03/2193346</ref>
 
Yrityksen tuotannon 170 työntekijästä 85 on hopea- ja kultaseppiä. Koko henkilöstön vahvuus on noin 240 henkeä.
Rivi 49 ⟶ 50:
== Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ==
 
Kalevala KorunKoru Kulttuurisäätiöjakaa tukeeyhteistyössä jaKalevalaisten edistääNaisten suomalaistaLiiton kulttuuria.kanssa Säätiö myöntäävuosittain apurahoja, joillasuomalaisen tuetaankulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Apuraha voidaan myöntää yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen kansanperinteeseen liittyvääliittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaajulkaisutoimintaan, esittävääesittävään taidettataiteeseen sekäja kädentaitojakädentaitoihin.<ref>{{Verkkoviite Säätiön| apurahojenOsoite=http://www.kalevalakoru.fi/yritys/kulttuurisaatio hakuaika| onNimeke=Kulttuurisäätiö helmi-maaliskuussa| Julkaisija=Kalevala Koru Oy | Viitattu=3.9.2010}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
* http://www.kalevalakoru.fi/kulttuurisaatio/tietoja
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==