Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Muilutusten alkaminen ja tunnetuimmat muilutukset: toistoa, lainaus ei kerro mitään uutta
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 15:
 
===Muilutuksissa tapahtuneet pahoinpitelyt ja surmat===
Muilutettavan kohtelu oli usein erittäin rajua. Lisäksi [[kieltolaki|kieltolain]] aikana käytettävä pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa sai kaiken kaikkiaan kolme henkilöä surmansa. [[Forssa]]lainen työmies [[Yrjö Holm]] teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies [[Onni Happonen]] [[Heinävesi|Heinävedeltä]] ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai [[19. heinäkuuta]] myös suutari [[Erik Mättö|Erik Petter Mättö]], mutta tapaus oli humalaisen Pentti Kosolan tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui tämän hätäisesti. Kommunistit organisoivat myös omia taistelupiirejään. Vastaavasti kommunistit surmasivat konstaapelit Ivar Kokkosen ja Arvo Sorvarin, jonka Armas Valve kaappasi ja surmasi samana päivänä kuin Pentti Kosola Mätön.{{lähde|aikaisemmin annettu lähde ei sisällä ko. tietoja, 22.9.2009}}
 
Aina ei muilutettu vain kommunisteja, vaan myös sosiaalidemokraatteja, joita ei kuitenkaan viety itärajalle. Muilutukset saivat sittemmin eräänlaisen joukkoilmiön. Kosolasta eli Lapuan liikkeen pääesikunnasta ei annettu kaikkia muilutuskäskyjä, mutta yleensä päämaja oli tietoinen muilutuksista tai siltä oli kysytty lupaa niihin. Eri paikkakunnilla ja maakunnissa paikalliset Lapuan liikettä kannattaneet henkilöt saattoivat kyyditä kenet tahansa paikallisen kommunistin tai vasemmistolaiseksi mielletyn henkilön. Muilutus tehtiin siis Lapuan liikkeen nimissä. Rannikolla muilutettavia saatettiin viedä myös saariston yksittäisille saarille.<ref name="JN"/>