Ero sivun ”Kouran Louhi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 82:
1930-luvulla Koura kävi kyläotteluita muita Nurmon kyliä vastaan.<ref name="s88"/> Lisäksi Louhi osallistui jo pesäpallosarjoihin. Kaudella 1934 Louhi pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla alusarjan B-ryhmässä. Joukkue jäi kolmen joukkueen lohkossa kolmanneksi eikä selviytynyt jatkopeleihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/1934/1934-sarjat.xls | Julkaisija = Vesa Mustonen| Nimeke = Etelä-Pohjanmaan aluesarjat 1934 | Viitattu = 20.12.2009}}</ref> Seuraavalla kaudella sijoitus lohkossa oli sama ja Peräseinäjoen Toive otti jatkopaikan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/1935/1935-sarjat.xls | Julkaisija = Vesa Mustonen| Nimeke = Etelä-Pohjanmaan aluesarja 1935 | Viitattu = 20.12.2009}}</ref> Seuraavan kerran Louhi pelasi samalla tasolla vuonna 1939, jolloin se jäi viiden joukkueen lohkossa viimeiseksi voitettuaan ainoastaan yhden ottelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/1939/1939-sarjat.xls | Julkaisija = Vesa Mustonen| Nimeke = Etelä-Pohjanmaan aluesarja 1939 | Viitattu = 20.12.2009}}</ref>
[[Tiedosto:Louhi1973.jpg|thumb|right|Louhen ulkopelikoostumus kaudella 1973]] Sodan jälkeen Louhen pesäpallotoiminta alkoi vilkkaana. Vuosina 1945–1946 toimi pesäpallojaosto hyvin itsenäisesti hankkien rahat pelimatkoihin, omaan peliasuun ja seuran talon valaistukseen. Peliasut olivat siniharmaat ja niissä luki isoilla kirjaimilla Louhi. Vuonna 1945 Louhi pelasi maakuntasarjaa. Se kohtasi sarjassa myös Jymyn häviten tälle lukemin 31–8 joukkueella Arvi Siltala, Sakari Ritari, Olavi Paski, Jussi Ristilä, Lenni Salomäki, Hannes Seppälä, Ville Ritari, Herman Rankonen ja Jussi Hakala. Muita Louhen joukkueessa noihin aikoihin pelanneita olivat Niilo Rasku ja Pentti Viitala. Tärkeimpiä pelaajia näistä olivat Sakari Ritari, Hakala ja Ristilä. Suurin osa pelaajista työskenteli [[VR]]:llä. 1940-luvun alusta asti parhaat kouralaiset pääsivät myös [[Nurmon Jymy (pesäpallo)|Nurmon Jymyn]] miehistöön. Seurojen yhdistymisen jälkeen oli voimassa myös sopimus, jonka mukaan Jymyssä pelaisi aina neljä Louhen pelaajaa.<ref name="s157
Vuoden 1970 seuraliitoksen vuoksi Louhen pesäpalloilijat pelasivat jälleen Jymyn riveissä.<ref name="s127" /> Kauden 1973 päätteeksi Louhen miesten joukkue nousi historiallisesti Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli [[Pesäpallon suomensarja|Suomensarjaan]]. Menestykseen vaikutti suuresti joukkuetta vuodesta 1971 asti vetänyt Oiva Lilli. Myös seuran puheenjohtajana ja joukkueenjohtajana toiminut Arvo Huovinen innosti pelaajia. Itse joukkue koostui sellaisista veneskoskelaisista ja muualtakin Nurmosta tulleista pelaajista, jotka eivät vielä mahtuneet Jymyn kahteen joukkueeseen. Louhen joukkueessa pelasivat Arto Järvelä, Juhani Yli-Hirvelä, Mauri Niemistö, Matti Niemissalo, Kalervo Haapasalmi, Oiva Lilli, Jaakko Ranta, Olli Ritari, Aulis Yli-Kortesniemi, [[Markku Yli-Hirvelä]], Juhani Risku ja lukkarina Erkki Viitala. Suomensarjaan nousussa esteenä oli Nurmon Jymyn ykkösjoukkueen pelaaminen siellä. Koska Louhi kuului Jymyyn, se ei sääntöjen mukaan voinut nousta sarjaan. Tuon vuoksi toistakymmentä miestä irtautui Jymystä itsenäiseksi Louheksi. Joukkueelle myönnettiinkin sarjapaikka Suomensarjaan kaudeksi 1974.<ref name="s241"/>
Rivi 94:
Ennen kunnon urheilukenttää kouralaiset harjoittelivat Viljami Puntasen pelloilla ja nuorisoseuran pihassa. 25.–26. elokuuta vuonna 1934 järjestettiin kuitenkin uuden Kouran urheilukentän vihkiäiskilpailut. Kilpailuja oli juhlistamassa myös [[Paavo Nurmi]], joka kehui uutta kenttää hyväksi. Katsojia kisoilla oli toista tuhatta, ja mainonta oli aikaan nähden mittavaa. Kilpailujen tuloilla saatiin pääasiassa talkootyönä tehdyn kentän velat lähes kuitattua, kun aitaan tarvittava puutavarakin saatiin lahjoituksena. Kentän maa-alue oli ostettu jo vuonna 1930, mutta tavallista korkeammalla ollut pohjavesi aiheutti salaojitusongelmia. Vuonna 1935 Louhi myi valmiista kentästä kolmasosan käyttöoikeuksineen suojeluskunnalle ja saman verran [[Lotta Svärd]]in Nurmon osastolle. Myydyt osat helpottivat huomattavasti Louhen taloudellista tilannetta. Vuonna 1944 Lotat kuitenkin lahjoittivat osuutensa takaisin Louhelle, ja Louhi sai samalla Lotta-tuvan, jonka se myi eteenpäin vuonna 1967. Suojeluskunnan osuuden Louhi sai takaisin 1950-luvun alussa.<ref name="s88" />
[[Kuva:Skaala-areena.JPG|300px|thumb|right|Louhi on pelannut pesäpallo-otteluitaan myös Hyllykallion pesäpallokentällä.]]Kun Louhi ensimmäisen kerran irtautui Jymystä, oli Kouran urheilukenttä huonossa kunnossa. Siihen oli tehty tilapäisiä korjauksia, mutta vasta eron myötä koko kylän väki alkoi työskennellä kentän eteen. Vuonna 1961 kenttä salaojitettiin, ja sille tuotiin noin sata kuormaa savea. Pesäpalloalue saatiin kuntoon, mutta ensimmäiset yleisurheilukilpailut voitiin pitää vasta vuonna 1963.<ref name="s157
Selite = Vuosien työllä vahvasti mestaruussarjaan| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 20.12.2009 }}</ref> Vuonna 1979 Louhi tarjosi urheilukenttää Nurmon kunnan ostettavaksi, ja nykyisin kenttä kuuluu Seinäjoen kaupungille.<ref name="s199" /><ref name="s88" />
| |||