Ero sivun ”Kouran Louhi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 21:
'''1928–1948'''
Vuonna 1928 [[Kesäolympialaiset 1928|Amsterdamin olympiakisojen]] ja [[Nurmon Jymy]]n hyvän menetyksen innoittamina alkoivat Nurmon eteläosien nuoret miehet harjoitella järjestelmällisesti eri lajeja. Niinpä Veneskoskelta etelään päin oleville päätettiin perustaa oma urheiluseura. Seura perustettiin 27. heinäkuuta vuonna 1928, ja se sai nimen Voimistelu- ja Urheiluseura Kouran Louhi ry. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 15. joulukuuta samana vuonna. Louhen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliniemi ja sihteeriksi Arvo Rantanen. Kolmas perustamiskirjan allekirjoittanut oli Toivo Kaataja. Näistä Kaataja ja Väliniemi jatkoivat Louhen johdossa aina 1930-luvulle asti. Lähes koko 1930-luvun Louhen puheenjohtajana toimi Jussi Hakala, ja vuonna 1939 tehtävän otti vastaan Paavo Seppälä. Tuolloin Louhen jaostoina toimivat yleisurheilu- ja voimistelujaosto, palloilujaosto, nyrkkeilyjaosto, hiihtojaosto, pyöräilyjaosto ja poikajaosto. Vuonna 1941 seuran puheenjohtajaksi nimitettiin Herman Kimpimäki.<ref name="s88">{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =88–94 |
Selite = Kouran Louhi aktiivisena kyläseurana 1928–1945| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 20.12.2009 }}</ref>
[[Tiedosto:Louhi 1947.jpg|thumb|left|Louhen voimistelujoukkue vuodelta 1947.|300px]]Kouran Louhesta tulivat alkuaikoina Nurmon parhaat kestävyyslajien urheilijat, mihin vaikuttivat varmasti myös pitkät matkat palveluihin ja hyvät lumiolosuhteet. Louhen menestyksekkäimpiä lajeja 1930-luvulla olivatkin hiihto, juoksu ja kilpapyöräily, joka eli tuolloin voimakkainta kauttaan Nurmossa. Louhen parhaimmat juoksijat olivat Jussi Puntanen, Reino Ilomäki, Hermanni Kimpimäki sekä Tuomas ja Aarne Kohtamäki. Vuosikymmenen lopulla parhaimmistoon nousi Onni Salokorpi. Pyöräilyssä osa Louhen urheilijoista oli koko piirin kärkiluokkaa, ja he saavuttivat useita piirinmestaruuksia. Louhen useita piirinmestaruuksia ja -ennätyksiä saavuttanut Matti Puntanen tavoitteli jopa olympiapaikkaa, mutta jäi karsinnassa neljänneksi. Muut Louhen useita piirinmestaruuksia saavuttaneet pyöräilijät olivat Reino Viitaniemi ja vuosikymmenen puolivälistä lähtien Jaakko Sointula. Muita Louhen hyviä pyöräilijöitä olivat Matti Valkama, Armas Kortesmäki ja Unto Ristimäki.<ref name="s88" />
Rivi 29:
Louhi kävi 1930-luvulla seuraotteluita [[Peräseinäjoen Toive]]tta vastaan. Kesäisin lajina oli yleisurheilu ja talvisin paini. Muiden Nurmon kylien kanssa käytiin pesäpallon kyläotteluita.<ref name="s88"/> Vuonna 1934 avattiin Kouraan oma urheilukenttä.
Sota haittasi Louhen toimintaa 1940-luvun alussa. Louhi menetti jäsenistään sodassa 20 eli lähes puolet<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =119 |Selite = Siirtymäkauden vaikeudet sodan jälkeen| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 2.9.2010 }}</ref>. Toiminta jatkui vuonna 1945 jäsentenvälisillä hiihtokilpailuilla ja pitäjänmestaruuskilpailuilla. Kesällä Louhi järjesti jäsentenväliset yleisurheilukilpailut. Seuran puheenjohtajana 1940-luvulla sodassa kaatuneen Kimpimäen tilalla toimi pääasiassa Heikki Siltala. Sodan jälkeen Louhen paini oli kovassa nousussa, ja seura rakensi myös oman painihuoneen. Vuosina 1946–1948 Louhi kävi myös painiotteluita Jymyä vastaan.<ref name="s125">{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =125–127 |
Selite = Jymy ja Louhi kiinteään yhteistyöhön 1949–1959| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 20.12.2009 }}</ref>▼
▲Selite = Jymy ja Louhi kiinteään yhteistyöhön 1949–1959| Viitattu = 20.12.2009 }}</ref>
===Liittyminen kahdesti Nurmon Jymyyn===
Rivi 96 ⟶ 95:
[[Kuva:Skaala-areena.JPG|300px|thumb|right|Louhi on pelannut pesäpallo-otteluitaan myös Hyllykallion pesäpallokentällä.]]Kun Louhi ensimmäisen kerran irtautui Jymystä, oli Kouran urheilukenttä huonossa kunnossa. Siihen oli tehty tilapäisiä korjauksia, mutta vasta eron myötä koko kylän väki alkoi työskennellä kentän eteen. Vuonna 1961 kenttä salaojitettiin, ja sille tuotiin noin sata kuormaa savea. Pesäpalloalue saatiin kuntoon, mutta ensimmäiset yleisurheilukilpailut voitiin pitää vasta vuonna 1963.<ref name="s157">{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =157 |
Selite =
Louhen oman painihuoneen piirustukset valmistuivat vuonna 1946, ja harjannostajaiset järjestettiin laskiaistiistaina. Sitten mökkiin hankittiin painimatto, ja harjoitukset saattoivat alkaa. Vuonna 1949 Louhi sai toisen painimaton.<ref name="s125" />
| |||