Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä

'''Vanha viha''' on nimitys [[Ruotsi]]n ja [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan ruhtinaskunnan]] väliselle sodalle, joka käytiin [[1495]]–[[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja [[Tanska]]n kiistaan [[Kalmarin unioni]]n säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin [[Häme]]ttä ja [[Savo]]a, hävitettiin pahasti. Sota ei johtanut rajamuutoksiin.

Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan ruhtinaskunta]] alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna [[1475]] alettiin rakentaa [[Olavinlinna]]a ja [[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan.

Ruotsi oli koko [[Kalmarin unioni|Kalmarin unionin]] ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna [[1495]]. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi [[Knut Posse]]n johdolla<ref name="v1" />. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina [[Viipurin pamaus|Viipurin pamauksesta]]. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan kirkon]] ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.