Ero sivun ”Vr3” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
→‎Käyttökokemuksia: turha väitämä kun tuota dr14 veturia kutsutaan näköjään oman artikkelin mukaan monella muullakin nimellä eikä tiedolle ole edes lähdettä.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
|kuvateksti2 =
}}
{{Korjattava/kieli}}
'''Vr3''' (ennen 1942 '''O1''') eli '''''Kukko''''' on suomalainen [[järjestelyhöyryveturi]]. Sen rinnakkaismalli on [[Pr1]] (''Paikku''); vetureissa on sama alusta, kattila ja kuljettajansuojus; vain kupujen asettelu, koneisto sekä pyörästö ovat erilaisia johtuen veturien erilaatuisesta työnkuvasta. Samoin Vr3 -vetureissa oli [[karja-aura]]n paikalla kummassakin päässä [[vaihtotyö]]ssä tarvittava astinlauta.
 
Rivi 40 ⟶ 39:
 
==Käyttökokemuksia==
Vr3 oli siihen asti suurin ja tehokkain järjestelyveturi Suomessa; se osoittautui nopeasti hintansaonnistuneeksi arvoiseksihankinnaksi. Raskaatkin junarungot siirtyivät ratapihalla nopeasti ja mikään muu järjestelyveturi ei jaksanut työntää saman kokoisia runkoja laskumäen huipulle. Veturi olikin laskumäkien[[Dr14]] kruunaamaton-veturien kuningastuloon kokoasti olemassaolonsatehokkain ajanja käyttökelpoisin laskumäkiveturi.
 
Alkuperäinen ''Kukko'' -veturi oli tosin ominaisuuksiltaan raju: kokemattoman kuljettajan käsissä se liiankin helposti rikkoi puskimia tai katkoi kytkentöjä; veturiin olikin syystä asennettu ruuviohjauksella toimiva [[tehonsäätölaite]]. Kuljettajat sanoivat, että vipuohjauksella olisivat kiskot hajonneet alta - niin valtava veturin voima oli.
 
Veturinkuljettaja Vilho Suomi muisteli erästä tapausta Jätkäsaaressa: tuliterä dieselveturi ei saanut millään raskasta hiilijunaa liikkeelle - ja lasti piti saada tiukalla aikataululla Pasilaan jossa linjaveturi jo odotti; hän ehdotti hakevansa Pasilasta varaveturin. Kun kyseinen veturi eli Vr3 754 tuli paikalle, nuorempi kuljettajapolvi käski viedä sen pois koska heidän mielestään se hajoaisi jo pelästyksestä joutuessaan noin raskaan junan eteen; Vilho Suomi vastasi ostavansa viinapullon joka miehelle niin kaukana kuin hänen äänensä kantoi ellei juna lähtisi niin kuin ei painaisi mitään. Koe tehtiin - ja nuoret miehet menivät sanattomiksi, kun dieselveturin lähes hajottanut raskas hiilijuna lähti ikivanhan höyryveturin perässä sen näköisesti ettei painanut mitään! Kokenut höyryveturinkuljettaja tiesi hyvin, mikä veturi jaksaa - ja mikä ei.
Rivi 52 ⟶ 51:
[[Oulu]]n laajoilla ratapihoilla Kukko osoittautui loistavaksi järjestelytyössä: mikään muu veturi ei jaksanut koota niin pitkiä ja raskaita junaroikkia kuin se - ja yhtä nopeasti: pieni matkanopeus kompensoitui mainiosti veturin suurella ketteryydellä nimenomaan laskumäkiin liittyvissä mutkikkaissakin vaihdeverkostoissa.
 
Veturimallissa kokeiltiin myös [[halkoturbiini]]a sotavuosina hiilipulan aikana, mutta sen asentamisella ei yleensä pidetty kiirettä; kun taas tuli käsky vaihtaa [[hiilipiippu]]un - sitäse jäätiinkintehtiin tekemäänsamana vaikkapäivänä. omalla ajalla!Näin siksi, että veturiin ei millään mahtunut yhtenä päivänä tarvittavaa määrää puita vaan lisää piti hakea jatkuvasti. Sen sijaan hiilipoltolla polttoainetta riitti mainiosti koko päiväksi ja höyrystyskyky oli erinomainen.
 
Veturinkuljettaja Vilho Suomi mainitsee mm. että kun Vr3 tuli konepajasta tuli- ja lieskaputket uusittuina, työpaineen sai nostettua jopa pelkällä sydäntulella eli yöaikaan ylläpidetyllä eräänlaisella hiilimiilulla - niin hyvä veturin höyrystyskyky oli.
 
==Käytöstä poisto==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vr3