Ero sivun ”Kruununhaka” versioiden välillä

4 777 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(svg)
|}}
 
[[Tiedosto:Kruununhaka-Helsinki-As-Seen-From-Katajanokka.JPG|thumb|left|500px|[[Pohjoisranta (Helsinki)|Pohjoisrannan]] satama-alue [[Katajanokka|Katajanokalta]] kuvattuna.]]
'''Kruununhaka''' ({{k-sv|Kronohagen}}) on kaupunginosa [[Helsinki|Helsingin]] keskustassa ja samalla [[Vironniemi|Vironniemen]] peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 6 800 ([[2003]]). Sen rajana on lännessä [[Unioninkatu]] ja etelässä [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] reunaa pitkin kulkeva [[Pohjoisesplanadi]]n osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.
 
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta [[kruunu (valtiovalta)|kruunun]] tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.
 
[[Tiedosto:Helsinki Cathedral in July 2004.jpg|left|thumb|220px250px|[[Helsingin tuomiokirkko]]]]
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu [[Senaatintori]]n ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa [[Helsingin tuomiokirkko|tuomiokirkko]], [[Presidentinlinna]], [[Valtioneuvosto]]n linna, [[Bockin talo|raatihuone]], [[Helsingin kaupungintalo|kaupungintalo]], [[Suomen Pankki]], [[Säätytalo]] ja useat [[Helsingin yliopisto]]n laitokset. Itärannalla on [[Pohjoissatama]]. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä [[Tervasaari (Helsinki)|Tervasaari]]. Kruununhaassa on asunut lukuisia tunnettuja suomalaisia, kuten valtioneuvokset [[Johannes Virolainen]] ja [[Harri Holkeri]], veteraanidiplomaatti [[Jaakko Iloniemi]], laulaja [[Kirka Babitzin]], säveltäjä [[Magnus Lindberg]] sekä urheilutoimittaja ja -selostaja [[Bror-Erik Wallenius]] sekä [[Donner-suku]].
 
==Kruununhaan kadunnimet==
 
Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi [[Johan Albrecht Ehrenström]]in asemakaavassa vuonna [[1812]]; ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820-30-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty [[Romanov-hallitsijasuku|Romanovin keisarisuvun]] jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat [[Unioninkatu]] ja [[Liisankatu]], jotka keisari [[Aleksanteri I]] vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna [[1819]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Helsingin kadunnimet. Toinen, korjattu painos | Sivu = | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Vuosi = 1981 }}</ref>
 
{| border="2" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%;"
|- bgcolor="#CCCCCC" align="center"
! suomenkielinen nimi !! ruotsinkielinen nimi !! nimeämisvuosi !!minkä mukaan nimetty !! aikaisemmat nimet
|-
| [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] || Alexandersgatan || [[1833]] || [[Helsingin yliopisto|Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto]] || Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", [[Haminan rauha]]n mukaan)
|-
| Hallituskatu || Regeringsgatan || 1836 || [[Valtioneuvoston linna|Senaatintalo]] || Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan)
|-
| Helenankatu || Helenegatan || 1820 || [[Charlotte von Württemberg|suuriruhtinatar Helena Pavlovna]] || Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
|-
| Katariinankatu || Katrinegatan || 1820 || keisarinna [[Katariina II|Katariina Suuri]] || Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
|-
| Kirjatyöntekijänkatu || Bokarbetaregatan || 1945 || Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talo || entinen Siltavuorenrannan itäosa
|-
| Kirkkokatu || Kyrkogatan || 1820 || [[Helsingin tuomiokirkko]] ja [[Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Helsinki)|Pyhän kolminaisuuden kirkko]] ||
|-
| Kristianinkatu || Kristiansgatan || 1836 || kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff ||
|-
| Kruununhaankatu || Kronohagsgatan || 1836 || Kruununhaan kaupunginosa ||
|-
| Kulmakatu || Vinkelgatan || 1836 || katu tekee 90 asteen kulman ||
|-
| Liisankatu || Elisabetsgatan || 1819 || keisarinna [[Elisabet Aleksejevna]] ||
|-
| Maneesikatu || Manegegatan || 1836 || keisarillisen santarmikunnan maneesi ||
|-
| Mariankatu || Mariegatan || 1820 || keisarinna [[Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)|Maria Fjodorovna]] ||
|-
| Maurinkatu || Mauritzgatan || 1820 || [[Gustaf Mauritz Armfelt]] ||
|-
| Meritullinkatu || Sjötullsgatan || 1928 || [[Vanha tulli- ja pakkahuone]] || vuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas [[Konstantin Pavlovitš Romanov]]in mukaan
|-
| Oikokatu || Gengatan || 1836 || "oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan
|-
| Pohjoisranta || Norra kajen || 1820 || sijainnin mukaan
|-
| Rauhankatu || Fredsgatan || 1819 || [[Haminan rauha]]
|-
| Ritarikatu || Riddaregatan || 1836 || säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin [[Ritarihuone]]) || Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu")
|-
| Siltavuorenpenger || Brobergsterassen || 1911 || Siltavuoren mukaan
|-
| Siltavuorenranta || Brobergskajen || 1836 || Siltavuoren mukaan
|-
| Snellmaninkatu || Snellmansgatan || 1928 || [[Johan Vilhelm Snellman]] jonka patsas sijaitsee kadun varrella || Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", [[Valtioneuvoston linna|Senaatintalon]] mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) [[Helsingin tuomiokirkko|Nikolainkirkon]] mukaan
|-
| Sofiankatu || Sofiegatan || 1820 || keisarinna [[Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)|Maria Fjodorovna]], syntyään prinsessa Sofia Dorotea Augusta || Ruotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu")
|-
| Unioninkatu || Unionsgatan || 1819 || [[Haminan rauha]]ssa syntynyt Venäjän ja Suomen unioni || eteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu")
|-
| Vironkatu || Estnäsgatan || 1836 || [[Vironniemi]]
|-
| Välikatu || Mellangatan || 1836 || Kristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä
|-
|}
 
== Katso myös ==
* [[Burtzin talo]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
1 016

muokkausta