Wikipedia

Ero sivun ”Švaa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kirjain ə ja sen muunnelmat; rakenteen putsausta
täsmennyksiä ja lähteitä
Rivi 6:
===Välinen keskivokaali tai neutraalivokaali===
 
[[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] švaa liittyy ''väliseen keskivokaaliin'', josta käytetään merkintää {{IPA|[ə]}} tai {{IPA|/ə/}}. Lähtökohtaisesti se on kuin mikä tahansa vokaaliäänne, joka voi kielestä ja tilanteesta riippuen esiintyä painollisena tai painottomana. Ehkä tyypillisimmin švaalla kuitenkin tarkoitetaan painotonta, epäselvää, täysin [[vokaalireduktio|redusoitunutta]] ''neutraalivokaalia'', jolta puuttuvat kaikki [[ääntötapa|artikulatoriset]] piirteet. Se on esimerkiksiEsimerkiksi [[englannin kieli|englannin kieltäkielen]] äännettäessä yleisin vokaali, koska painottomissa tavuissa ääntyy useimmiten juuri neutraalivokaali, joka onkin puhutun englannin yleisin vokaali.
 
On huomattava, että švaa ei todellisuudessa realisoidu täysin redusoituneena keskivokaalina, kuten muutkaan vokaalit eivät realisoidu täysin [[fonologia|fonologisten]] vastineidensa mukaisesti. Esimerkiksi [[ranskan kieli|ranskassa]] švaan realisaatio voi tilanteen mukaan olla puolisuppea {{IPA|[ø]}} tai puoliväljä {{IPA|[œ]}}, jotka molemmat suomalainen mieltää lähinnä ö:ksi.
 
Suomen [[foneemi]]järjestelmässäjärjestelmään ei välistävälinen keskivokaaliakeskivokaali tai neutraalivokaalianeutraalivokaali esiinnykuulu, joten suomalaiset kuulevathahmottavat sen usein jonainjoksikin toisenatutummaksi vokaalinavokaaliksi. Koska švaa on äännearvoltaan kaikkien muiden vokaalien välimuoto, sen hahmotus vaihtelee paljon. Esimerkiksi englannin sana ''America'' {{IPA|[əˈmɛrɪkə]}} kuullaan usein ''ämerikä'' tai ''ömerikä''. Akustisesti švaata lähin suomen vokaali on useimmissa ympäristöissä ''ö'' {{IPA|/ø/}}. Nopeasti puhuttaessa monet vokaalifoneemit voivat kuitenkin myös suomessa ääntyä painottomassa asemassa švaana: esimerkiksi sana ''jäätelö'' voidaan lausua {{IPA|[jæːtəlø]}}, eli ''e'' voi ääntyä käytännössä neutraalivokaalina, jos se pyritään lausumaan mahdollisimman nopeasti.
 
Nopeasti puhuttaessa monet vokaalifoneemit voivat painottomina ääntyä suomessakin epämääräisesti hieman švaan kaltaisena. Esimerkiksi normaalisti laveana ääntyvä ''e'' voi sanassa ''jäätelö'' ääntyä summittaisesti {{IPA|[jæːtəlø]}}, jos ääntöväylää lavean ja väljän ''ä:n'' jälkeen supistaessaan puhuja kiirehtii jo ''e:n'' aikana kääntämään huuliaan pyöreän ''ö:n'' mukaiseen asentoon.
 
=== Väli- eli loisvokaali suomen murteissa ===
 
Suomen kielen[[murre|murteiden]] tutkimuksessa švaallašvaa (myös ''svaa'' tai ''loisvokaali'') tarkoitetaantavallisesti tarkoittaa sellaista ''välivokaalia'', joka ääntämisen helpottamiseksi varsinkin [[savolaismurteet|savolaisissa]] ja [[eteläpohjalaiset murteet|eteläpohjalaisissa]] murteissa tyypillisestiääntämisen helpottamiseksi ilmaantuu kahden eri [[konsonantti|konsonantin]] väliin: ''kolome (kolme), kylymä (kylmä), palijo (paljon), vanaha (vanha)''.<ref name="Internetix" /> Välivokaalin laatu ei ole foneettinen švaa {{IPA|[ə]}}, vaan tavallisesti se lausutaan samoin kuin konsonanttiyhtymää edeltävä tai seuraava vokaali. Tässä yhteydessä termi švaa pohjautuu [[sanskriitti|sanskriitin]] kieliopin termiin [[svarabhakti]].{{Lähde}}
 
==Kirjain ə ja sen muunnelmat==
 
Švaa-kirjain (ə) näyttää ylösalaisin kiepautetulta [[pienaakkonen|pienaakkoselta]] e. Sitä käytetään käytetään [[kansainvälinen foneettinen aakkosto|kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] välisen keskivokaalin tai neutraalivokaalin merkkinä.
 
Lisäksi [[latinalainen aakkosto|latinalainen]] švaa-kirjain kuuluu [[azerin kieli|azerin kielen]] oikeinkirjoitukseen, jossa sen äännearvo on {{IPA|[æ]}}. [[Suuraakkonen]] Ə on ulkomuodoltaan kuin isonnettu versio pienaakkosesta. Švaa-kirjaimesta on olemassa [[kyrillinen aakkosto|kyrillinenkin]] versio, joka näyttää käytännöllisesti katsoen samalta kuin latinalainen.
 
[[Unicode]]-merkistöön sisältyy švaan lisäksi myös niin sanottu ylösalainen e (ǝ), joka pienaakkosena näyttää samalta kuin švaa, mutta sen suuraakkosellinen vastine näyttää ison E-kirjaimen peilikuvalta (Ǝ). Tämä ylösalainen tai käänteinen e-kirjain esiintyy eräiden afrikkalaisten kielten oikeinkirjoituksessa. (Unicodessa on erikseen peilikuva-e pienaakkosenakin, mutta sitä ei normaalistitavallisesti käytetä vastaavan suuraakkosen parina; sen sijaan kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sillä merkitään laveaa puolisuppeaa keskivokaalia {{IPA|[ɘ]}}.)
 
===Tietokoneessa===
Rivi 36 ⟶ 38:
! Lohko !! Tunnus
|-
|rowspan="2"|IPA-täydennyksiä<ref name="Unicode IPA" />
|U+0259
|align=center style="font-size:large"|ə
|latinalainen pienaakkonen švaa
|[alt gr]·[a]
|&amp;#601;<br>&amp;#x259;
|-
|U+0258
Rivi 47 ⟶ 49:
|latinalainen pienaakkonen pelikuva-e
|
|&amp;#600;<br>&amp;#x258;
|-
|rowspan="3"|LatinalainenLatinalaisen merkistön laajennusosa B<ref name="Unicode Latin-B" />
|U+018F
|align=center style="font-size:large"|Ə
|latinalainen suuraakkonen švaa
|[alt gr]·[shift]·[a]
|&amp;#399;<br>&amp;#x18F;
|-
|U+018E
Rivi 60 ⟶ 62:
|latinalainen suuraakkonen peilikuva-e
|
|&amp;#398;<br>&amp;#x18E;
|-
|U+01DD
Rivi 66 ⟶ 68:
|latinalainen pienaakkonen ylösalainen e
|
|&amp;#477;<br>&amp;#x1DD;
|-
|rowspan="4"|Kyrillisiä merkkejä<ref name="Unicode Cyrillic" />
|U+04D8
|align=center style="font-size:large"|&#1240;
|kyrillinen suuraakkonen švaa
|
|&amp;#1240;<br>&amp;#x4D8;
|-
|U+04D9
Rivi 79 ⟶ 81:
|kyrillinen pienaakkonen švaa
|
|&amp;#1241;<br>&amp;#x4D9;
|-
|U+04DA
Rivi 85 ⟶ 87:
|kyrillinen suuraakkonen švaa ja [[treema]]
|
|&amp;#1242;<br>&amp;#x4DA;
|-
|U+04DB
Rivi 91 ⟶ 93:
|kyrillinen pienaakkonen švaa ja treema
|
|&amp;#1243;<br>&amp;#x4DB;
|-
|}
 
==Lähteet==
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html | Nimeke = Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet | Tekijä = | Tiedostomuoto = HTML | Selite = Suomennostyö on tehty Suomen Standardisoimisliitto [[SFS]] ry:n taloudellisella avustuksella, mutta julkaisua ei ole vahvistettu SFS-standardiksi. | Julkaisu = | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos | Viitattu = 25.8.2010 | Kieli = {{fi}} }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet=
 
* <ref name="Internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/valivok.html | Nimeke = Välivokaali | Tekijä = Erkki Savolainen | Tiedostomuoto = HTML | Selite = | Julkaisu = Suomen murteet | Ajankohta = 1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Internetix | Viitattu = 25.8.2010 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
 
* <ref name="Unicode Cyrillic">{{Verkkoviite | Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U0400.pdf | Nimeke = Cyrillic | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = The Unicode Standard 5.2 Code Charts | Ajankohta = 1991–2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Unicode | Viitattu = 25.8.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
* <ref name="Unicode IPA">{{Verkkoviite | Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U0250.pdf | Nimeke = IPA Extensions | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = The Unicode Standard 5.2 Code Charts | Ajankohta = 1991–2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Unicode | Viitattu = 25.8.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
* <ref name="Unicode Latin-B">{{Verkkoviite | Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U0180.pdf | Nimeke = Latin Extended-B | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = The Unicode Standard 5.2 Code Charts | Ajankohta = 1991–2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Unicode | Viitattu = 25.8.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
 
}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Švaa”