Ero sivun ”Pistin” versioiden välillä

'''Pistin''' on sotilasaseen piippuun, yleensä sen alle kiinnitettävä [[teräase|pistoase]]. Pistin on tarkoitettu lähitaisteluun tai käytettäväksi, jos ammukset ovat loppuneet. Alkujaan pistin kehitettiin korvaamaan [[ratsuväki|ratsuväen]] torjuntaan tarkoitetut [[keihäs|keihäät]]; pistinpiikin pyöreä puukahva työnnettiin aseen piipun sisään.

Pistimiä on ollut historiallisesti kahta tyyppiä; hylsypistimiä, joka on yksinomaan pistämiseen tarkoitettu ohut terävä puikko ja joka nimensä mukaisesti kiinnitetään hylsykiinnityksellä aseen piipun ympärille, ja miekkapistimiä, jossa on miekkamainen terä, ja joka kiinnitetään urakiinnikkeellä piipun alapuolelle. Hylsypistin ei vaikuta juuri aseen painopisteeseen, mutta sitä voi käyttää vain pistämiseen; miekkapistin tekee aseesta etupainoisen ja vaikeuttaa tähtäämistä, mutta aseella voi pistämisen ohella myös lyödä ja viiltää, ja pistintä voi käyttää aseesta erillään sivuaseena kuin tavallista miekkaa. Miekkapistimestä on olemassa myös lyhyempi muoto, puukkopistin, ja nykyään lähes kaikki pistimet ovat puukkopistimiä. Hylsypistimet jäivät käytöstä lähes kokonaan [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen.

Pistintaistelulla oli merkitystä 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, kun kiväärien[[kivääri]]en lataaminen oli hidasta ja kun kivääreissä ei ollut vielä latausta nopeuttavaa lipasta. 1890-luvulla yleistyivät Euroopassa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[Mosin-Nagant]]-kivääri ja [[Saksan keisarikunta|Saksan]] [[Mauser Kar 98k|Mauser]]-kivääri, joissa oli lataamista nopeuttavat [[lipas|lippaat]]. Näin ollen ensimmäisessä maailmansodassa pistimillä ei ollut juuri enää merkitystä. Ensimmäisessä maailmansodassa niitä kuitenkin käytettiin, koska ne olivat tehokkaita lähitaisteluissa, kun esimerkiksi valloitettiin vihollisen [[juoksuhauta|juoksuhautoja]], ja hyökätessään sotilaat olivat useimiten varustettu pistimillä. [[Keisarillisen Japanin armeija|Keisarillisessa Japanin armeijassa]] kuitenkin vielä maailmansotien välillä korostettiin pistintaistelua ja vielä Toisessa maailmansodassa mm. [[Puna-armeija]] ja Keisarillisen Japanin armeija käyttivät pistimiä. Pistimiä kuitenkin käytettiin usein yksinään, miekan tapaan, taisteluhautataisteluissa. Pistimien kiinnittämistä voidaan käyttää myös moraalisena aseena: se on omille joukoille merkki siitä, että nyt taistellaan kovaa.

Pistimiä voidaan käyttää myös kuten puukkoa[[puukko]]a mallista riippuen. Pistin voi olla myös [[tikari]]n tai piikin muotoinen. Suurimpia pistimiä voi käyttää [[miekka|miekan]] tapaan. Muun muassa [[AKM]] ja [[AK-74]] -rynnäkkökiväärien pistimestä ja tupesta saa yhdistämällä piikkilankaleikkurin. Myös suomalaisista [[rynnäkkökivääri|rynnäkkökivääreistä]] vanhempi malli [[Rk 62]] voidaan varustaa puukkopistimellä ja Rk 95 TP millä hyvänsä [[M16 (kivääri)|M16]]-kiinnityksellä varustetulla pistimellä.

Japanissa[[Japani]]ssa pistintaistelusta on muodostunut urheilulaji[[urheilu]]laji, [[jukendo]]. Myös USA:n merijalkaväellä on hyvin sofistikoitunut pistintaistelumuoto, johon kuuluvat pistojen ja torjuntojen ohella myös lyönnit ja viillot. [[Suomen armeijassaarmeija]]ssa asevelvollisille ei sensijaan opeteta pistintaistelua.

Hylsypistimen kiinnitysmekanismista on kehittynyt ''bajonettikiinnitys'', jota käytetään mm. [[järjestelmäkamera|järjestelmäkameroissa]].