Ero sivun ”Lentoliikenteen historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Wrightflyer.jpg|thumb|Wrightin veljesten ensilento [[17. joulukuuta]] [[1903]].]]
'''[[Lentoliikenne|Lentoliikenteen]] [[historia]]nhistorian''' voidaan katsoa saaneensa alkunsa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan lentokoneiden noustua siinä merkittävään asemaan.
 
== 1903-1914 ==
Rivi 5 ⟶ 6:
 
== 1917-1920-luku ==
Ensimmäinen maailmansota kehitti myös [[pommikone]]en, josta matkustajakone alkoi kehittyä. Toiminta alkoi esimerkiksi Yhdysvalloissa [[1920-luku|1920-luvulla]], jolloin lentokone oli osoittautunut lentorahdin – lähinnä lentopostin kuljetuksessa – riittävän turvalliseksi. Monet alalla 2000-luvullakin toimivista yhtiöistä, mm. [[Finnair|Finnairin edeltäjä Aero Oy]] perustettiin 1920-luvun alun nousukauden aikana. Monissa maissa lentoasemat olivat veden äärellä ja lentokoneet täten vesikoneita. Tämä lisäsi sikäli matkustusturvallisuutta, että pakkolaskulle oli usein sopivia vesialueita maalentokenttäverkoston ollessa hyvin harva.
Ensimmäinen maailmansota kehitti myös [[pommikone]]en, josta matkustajakone alkoi kehittyä.
 
Toiminta alkoi esimerkiksi Yhdysvalloissa [[1920-luku|1920-luvulla]], jolloin lentokone oli osoittautunut lentorahdin – lähinnä lentopostin kuljetuksessa – riittävän turvalliseksi. Monet alalla 2000-luvullakin toimivista yhtiöistä, mm. [[Finnair|Finnairin edeltäjä Aero Oy]] perustettiin 1920-luvun alun nousukauden aikana. Monissa maissa lentoasemat olivat veden äärellä ja lentokoneet täten vesikoneita. Tämä lisäsi sikäli matkustusturvallisuutta, että pakkolaskulle oli usein sopivia vesialueita maalentokenttäverkoston ollessa hyvin harva.
 
[[Charles Lindbergh]]in yksinlennolla yli Atlantin vuonna [[1927]] oli merkittävä psykologinen vaikutus mielikuvaan lentämisen turvallisuudesta.
Rivi 15 ⟶ 14:
 
== 1930-luku ==
[[Tiedosto:OH-ALL Kaleva 1930s.jpg|thumb|250px|Aeron (OH-ALL, Kaleva) ja Lufthansan (D-AHUS, Heinrich Kroll) Junkers Ju-52 -lentokoneet Helsinki-Malmin lentoasemalla 1930-luvun lopulla. Neuvostoliittolaiset pommikoneet [[Kalevan pudotus|ampuivat Kalevan alas]] 14.6.1940 Tallinnan edustalla..]]
[[1930-luku|1930-luvulla]] laivaristeilyjen palvelutason ja tilavuuden ja lentomatkailun nopeuden yhdistävä [[ilmalaiva]] oli vielä käytössä kunnes niiden onnettomuuden, etenkin ilmalaiva [[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburgin]] tuho New Jerseyssä 1930-luvun alussa. Yhdysvalloilla oli tuolloin [[helium]]in valmistuksen monopoli eikä se myynyt heliumia Saksaan, jossa ilmalaivan nosteaineeksi käytettiin paloherkkää [[vety]]ä.
 
Rivi 24 ⟶ 23:
 
== 1950-luku ==
[[Tiedosto:DeHavilland Comet.jpg|300px250px|thumb|De Havilland Comet oli ensimmäinen kaupallinen suihkumatkustajakone. Metallin väsymisestä johtuneet onnettomuudet lopettivat konetyypin käytön 1950-luvun alkupuoliskolla.]]
Suihkukone toi tavoitellun nopeusedun, joka loi ilmaliikennemarkkinan [[1950-luku|1950-luvulta]] alkaen. Ensimmäinen yritys [[De Havilland D.H.106 Comet|De Havilland Comet]] epäonnistui teknisesti, mikä johti siihen, että [[Boeing 707]] valtasi markkinan. Sen kanssa kilpaili Douglas DC-8 pitkillä reiteillä ja esim. Sud Aviation SE 210 [[Caravelle]] Euroopan reiteillä. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien.