Ero sivun ”Astevaihtelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Astevaihtelu''' on useimpien [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] ilmiö (samantapaista esiintyy myös useimmissa [[saamelaiskielet|saamelaiskielissä]]), jossa [[klusiili]]t, eli ''k''-, ''p''- ja ''t''-äänteet (sekä marginaalisesti lainasanoissa ''g''-, ''b''- ja ''d''-äänteet) vaihtelevat sanan eri [[taivutus (kielioppi)|taivutusmuodoissa]]: joko kaksoisklusiili yksinkertaisen kanssa (kestovaihtelu) tai yksinkertainen klusiili jonkin toisen äänteen kanssa (laatuvaihtelu). Astevaihtelua esiintyy sekä [[nomini]]en että [[verbi]]en taivutuksessa ja myös [[johdos]]ten muodostamisessa. Astevaihtelun yhteydessä käytetään termejä ''vahva aste'' ja ''heikko aste'': kestovaihtelun tapauksessa [[geminaatta]] on vahva, yksinäiskonsonantti heikko aste, kun taas laatuvaihtelun tapauksessa ''k'', ''p'' tai ''t'' on vahva aste, niiden muu vastine tai puuttuminen heikko aste.
Astevaihtelun perussääntö on, että avotavun edellä on vahva, umpitavun edellä vahva aste. Vielä kantasuomessa ([[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] kantamuodossa) astevaihtelu oli säännöllinen äänneilmiö: sanavartalon sisäinen klusiili(sto) heikentyi aina, jos siitä alkava [[tavu]] oli umpinainen eli päättyi [[konsonantti]]in. Ilmiön taustalla oli mahdollisesti jonkinlainen pyrkimys alkuperäisten painotussuhteiden säilyttämiseen eli painollisen ja painottoman tavun eron selventämiseen pitkää painotonta tavua ”heikentämällä”, mutta myös [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] vaikutusta on epäilty (kantagermaanissa ns. [[
Niin sanotun radikaalin eli sanavartalon sisällä tapahtuvan astevaihtelun lisäksi oletetaan kantasuomessa olleen myös suffiksaalinen eli pääte- ja johdinaineksia koskeva astevaihtelu: (pää- tai sivu)painollisen tavun jälkeen vahva-asteinen, painottoman tavun jälkeen heikkoasteinen pääte. Tästä on nykysuomessa enää vain joitain jälkiä (vrt. ''laivat puu'''ta''', miehet rauta'''a'''''; alun perin *'pū+'''ta''' vs. *'rau₍ta+'''δa''').
| |||