Ero sivun ”Latvian juutalaiset” versioiden välillä

 

==Historia==

Ensimmäiset vakituiset juutalaiset saapuivat Latviaan 1500-luvulla [[Piltene]]en ja [[Aizpute]]en [[Kuurinman hiippakunta|Kuurinmaan hiippakuntaan]]. Heidät kutsui sinne silloinen Kuurinmaan piispa [[Johann von Münchausen]]. Kuitenkin jo ennen heitä oli nykyisen Latvian alueella liikkunut yksittäisiä juutalaisia kauppiaita, mutta heidän pysyvä asumisensa alueella oli kiellettyä. Kuurinmaalle asettuneet juutalaiset osasivat saksaa ja jiddišiä ja he olivat yleisesti ottaen sivistyneitä. 1600-luvulla [[Latgale]]en muutti juutalaisia Valko-Venäjältä ja Ukrainasta pakoon vainoja.Latgalea silloin hallinneet puolalaiset sallivat heidän asettua aleelle ja he tukivat juutalaisten elinkeinoja. Latgalen juutalaiset eivät olleet yhtä koulutettuja kuin Kuurinmaan ja he puhuivat puolalaista hepreaa. Heidän kulttuurillisena keskuksenaan toimi Vilna, jossa koulutettiin valtaosa rabeista. 1600-luvulla tapahtui myös juutalaisten muuttoa Saksasta edelleen Kuurinmaalle sekä [[Zemgale]]en. [[Kuurinmaan herttuakunta|Kuurinmaan herttuat]] suhtautuivat heihin suvaitsevaisesti sillä juutalaisilla oli yritteliäs maine. He muodostivat pian huomattavan vähemmistön ja esimerkiksi [[Jelgava]]n kaupungissa joka kymmenes asukas oli juu talainen. Moisioiden omistajat suhtautuivat heihin viamielisesti ja pyrkivät rajoittamaan näiden oikeuksia. Kuurinmaan kaupungeissa juutalaiset saivat asua vain tietyillä kaduilla ja heitä painostettiin kääntymään kristityiksi ja saksalaistumaan. Kaupankäynti Riiassa oli juutalaisilta kielletty, lukuunottamatta ns. suojelujuutalaisia, joiden piti heidänkin maksaa korkeaa veroa asemastaan. Vuonna 1785 [[Katariina II]] antoi Kuurinmaan juutalaisille luvan muuttaa [[Vidzeme]]n [[Sloka]]n kaupunkiin, jonka asukkaina heillä oli oikeus käydä kauppaa Riiassa.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 391-392</ref>