|
== Luonto ==
{{Tekijänoikeus | [[http://www.pihlajamaki.info/index.php?option=com_content&task=view&id=89&Itemid=889]]}}
[[Kuva:Pihlajamaki 2.jpg|left|250px|thumb|Vantaanjoen varsi on suosittu ulkoilualue.]]
Pihlajamäki on rakennettu korkeille kallioille ja niiden välisiin laaksoihin rakennettu luonnon omia linjoja seuraava luonnonläheinen kaupunginosa. Pihlajamäki sijaitsee laajan Helsinkipuiston kupeessa ja Vantaanjoenlähellä läheisyydessäVantaanjokea.
=== Kaupunki kallioilla ===
Pihlajamäki on osa pitkää lounais-koillissuuntaista harjannejaksoa, jota ympäröivät savitasangot. Pihlajamäen lähiö rakennettiin pääosin kallioiselle, havupuuvaltaiselle alueelle, jonka jyrkät rinteet hahmottuvat selkeästi maisemassa. Kalliolaet kohoavat ympäröiviä laaksoalueita jopa 35 m korkeammalle.
Kapea murroslaakso jakaa selänteen kahtia. Rinteet, laaksot, laet, kurut ja kanjonit vuorottelevat, avokalliota on näkyvillä paljon, eheinä pintoina, porrasmaisina pahtoina ja pyöristyneinä "valaanselkinä". Luonnonkasvillisuus on runsasta ja puusto on havupuuvaltaista sekapuustoa. Mänty on kallioiden valtapuu, mutta seassa kasvaa usein myös pihlajaa.
Vaikka rakentamattomia alueita leimaa luonnonläheisyys, maastoa on muokattu paikoin voimakkaasti. Maasto on muokattu loivasti kumpuilevaksi nurmipinnaksi. Istutettua kasvillisuutta on vähän ja sekin on selvästi alisteista luonnonkasvillisuudelle. Pihlajamäen pohjoisosan alavimmilla alueilla on käytetty enemmän istutettua kasvillisuutta tilaa rajaavina massaistutuksina.
=== Luontokohteita ===
Pihlajamäessä Rapakiventien ja Rapakivenkujan mutkassa sijaitsevat Suomen vanhimmat [[hiidenkirnu]]t, Aarnipata ja Rauninmalja, joilla on ikää yli 50 000, ehkä jopa 100 000 vuotta. Aarnipata on Suomen suurimpia hiidenkirnuja. Sen suurin halkaisija on 6,9 metriä ja suurin syvyys 8,45 metriä. Pienemmän Rauninmaljan vastaavat mitat ovat 1,6 ja 3,2 metriä.
Muita merkittäviä luontokohteita ovat Viipurin rapakivialueelta kulkeutuneet siirtolohkareet, Vuolukiventiellä korkealla kallioiden välissä oleva Sorsalampi, Lahdenväylän lähellä olevat Porraskalliot, joista näkee Viikin peltojen yli [[Vanhankaupunginlahti|Vanhankaupunginlahdelle]] ja Helsingin keskustaan, sekä useat pienemmät tai suuremmat lehtoalueet, joista osa on tällä hetkellä uhanalaisia.
Historiallisista kulttuurikohteista tunnetuimpia ovat Aarnikanmäellä olevat ensimmäisen maailmansodan ajoilta peräisin olevat venäläisten rakennuttamat juoksuhaudat, mukulakiviset tykistötiet sekä Pihlajamäen naapurina oleva Malmin hautausmaa, jonka aluetta aikaisemmin käytettiin armeijan (lääninrakuunoiden) harjoitusalueena. Jopa Porraskallioiden alkuperäinen ruotsinkielinen nimi (Stallberget) viittaa sen lähellä olleisiin hevostalleihin. Porraskallioista on 1930-luvulla hakattu työttömyystöinä Helsingin kaupungille katukiviä (nupukiviä) ja jopa Tallinnan sotilasakatemian portaat.
== Yhteisö ==
| 