Ero sivun ”Ruuhkamaksu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TOCoikea
p f, w
Rivi 1:
'''Ruuhkamaksu''' on usein [[ruuhkaliikenneruuhka|ruuhkautuvien]]utuvien tiealueiden käytöstä perittävä maksu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ehkäistä ruuhkautumista. Ruuhkamaksu on käytössä useissa suurkaupungeissakaupungeissa. Suomessa ei ole käytössä ruuhkamaksuja, mutta maksun käyttöönottoa [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] selvitetään.
{{TOCoikea}}
 
'''Ruuhkamaksu''' on usein [[ruuhka]]utuvien tiealueiden käytöstä perittävä maksu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ehkäistä ruuhkautumista. Ruuhkamaksu on käytössä useissa suurkaupungeissa. Suomessa ei ole käytössä ruuhkamaksuja, mutta maksun käyttöönottoa [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] selvitetään.
<br clear='all' />
== Esimerkkejä kaupunkien ruuhkamaksuista ==
===Lontoon ruuhkamaksu===
[[FileTiedosto:London_Congestion_Charge,_Old_Street,_England.jpg|thumb|250px|left|Old Street tiessä maksualueen merkit ja vasemman yläreunan pikkukuvassa maksualueesta varoittava liikennemerkki Lontoossa, Englannissa.]]
 
[[Lontoo]] on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista ja sen asukasluku oli vuoden 2005 väestötutkimuksessa noin 7,4 421 228miljoonaa. Lontoon koko ympäristön asukasluku on noin 12 miljoonaa. [http://en.wikipedia.org/wiki/London_congestion_charge Lontoon ruuhkamaksualue] on niin sanotun Inner Ring Roadin rajaama alue Lontoon keskustassa ja se otettiin käyttöön 17. helmikuuta 2003. Vuoden 2007 helmikuussa ruuhkamaksualue laajentui länteen lähes kaksinkertaistaen alueen koon.
 
Ruuhkamaksualueella kello 7 ja 18:30 välisenä aikana autoilevan tulee maksaa 8kahdeksan punnan (£:n) lisämaksu (alun perin 5viisi £puntaa). Lisämaksun suuruus ei riipu siitä, kuinka kauan alueella viettää aikaa, vaan on päiväkohtainen. Maksun voi suorittaa usealla tavalla (mm. verkossa, puhelimella, tekstiviestillä ja maksupisteissä) kyseisen vuorokauden loppuun asti. Maksun voi suorittaa seuraavana päivänä, jolloin se maksaa 10 £:aapuntaa. Toisen päivän jälkeen maksuun lisätään 100 £:npunnan sakko.
 
Lontoon ruuhkamaksut (''London Congestion Charge'') perustuvat 230 valvontakameraan, jotka kuvaavat alueelta poistuvat ja alueelle saapuvat autot. Tietokone vertaa kuvattuja rekisterinumeroita maksurekisterin tietoihin ja maksutta alueella olleille lähetetään edellä mainittu sakko. Rekisterinumerontunnistuksen epävarmuuksien vuoksi ihminen käy läpi tietokoneen löytämät rekisterinumerot ennen sakon lähettämistä.
 
Bussien, [[pikkubussi]]en, taksien, hälytysajoneuvojen, moottoripyörien ja jotakin vaihtoehtopolttoainetta käyttävien ajoneuvojen ei tarvitse maksaa maksua.
 
Maksujärjestelmän seurauksena Lontoon keskustan liikennejärjestelyistä vastaava viranomainen (''Transport for London'') arvioi ruuhkien vähentyneen keskimäärin noin 25 %:iaprosenttia, onnettomuuksien vähentyneen hiukan vertailuarvoja enemmän, matka-aikojen lyhentyneen ja vaikutuksen kaupalliseen toimintaan olevan neutraali. Valtaosa alueen kaupoista suhtautuu ruuhkamaksualueeseen positiivisesti Transport for Londonin mukaan.<ref>[http://www.tfl.gov.uk/assets/downloads/Fourth-Annual-Report-Overview.pdf Transport for Londonin neljäs vuosiraportti]</ref>
 
Ruuhkamaksujen vaikutus Lontoon talouteen on vahvan kiistan aiheena. Maksua ovat kritisoineet useat kaupat, joiden toimintaan lisämaksulla on ollut suuri vaikutus myynnin laskun ja kasvaneiden toimituskulujen kautta, vaikka kokonaisuutena maksujen vaikutus alueen talouteen on arvioitu neutraaliksi. Maksualueen ulkopuolella lisämaksu on myös johtanut pysäköintimaksuihin aiemmin ilmaisilla pysäkointialueilla haitaten niiden alueiden asukkaita.<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/London_congestion_charge</ref>
Rivi 21 ⟶ 20:
 
===Singaporen ydinkeskusta-alue===
[[KuvaTiedosto:ERPBugis.JPG|thumb|right|250px|Tulliasema North Bridge Roadilla Singaporessa.]]
 
[[Singapore]]ssa asuu lähes 5viisi miljoonaa ihmistä ja alueen väestötiheys on 6724noin 6&nbsp;700/km². Singaporen tullimaksujärjestelmä, Electronic Road Pricing (ERP), on maailman ensimmäinen sähköistä tietullimaksujärjestelmää käyttävä kaupunki ja se otettiin käyttöön Syyskuussa 1998. Sittemmin vastaavia maksujärjestelmiä on otettu käyttöön [[Lontoo]]ssa, [[Tukholma]]ssa, [[Oslo]]ssa, [[Bergen]]issä ja [[Trondheim]]issa.
 
Järjestelmä koostuu Singaporen ydinkeskusta-alueen sisääntuloväylillä olevista ERP-tulliasemista, jotka laskuttavat automaattisesti alikulkevia autoja niiden pakollisten IU-laitteiden (in-vehicle unit) avulla. Maksun suuruus riippuu kellonajasta ja tulliasemasta vaihdellen välillä 0,25–3 Singaporen dollaria. Testejä tulliasemien korvaamisesta satelliittipaikannukseen perustuvalla järjestelmällä on tehty.
Rivi 32 ⟶ 31:
 
===Tukholman ruuhkamaksu===
Tukholmassa järjestettiin ruuhkamaksualuekokeilu 3.1. -tammikuuta – 30.6. kesäkuuta 2006. Se oli osa niin sanottuja Tukholman kokeiluja ({{k-sv|Stockholmförsöket}}), joihin kuului myös lisäyksiä julkisen liikenteen tarjonnassa ja liityntäpysäköintimahdollisuuksissa. Maksualueen rajasivat seuraavat kaupunginosat: [[Södermalm]], [[Norrmalm]], [[Vasastaden]], [[Östermalm]], [[Kungsholmen]], [[Stora Essingen]], [[Lilla Essingen]] ja [[Djurgården]].
 
Ruuhkamaksukokeilu oli voimassa kello 6:30 – 1830–18:30 ja sen suuruus vaihteli kellonajasta riippuen 10:stä 20 kruunuun (karkeasti 1 – 21–2 €) ollen korkeimmillaan 7:30-830–8:30 ja 16:00-1700–17:30. Maksu piti maksaa aina kun maksualueen raja ylitettiin ja maksimikustannus päivässä yhdelle ajoneuvolle oli 60 kruunua. Ruuhkamaksualue ei ollut voimassa viikonloppuisin, pyhinä tai pyhää edeltävänä päivänä.
 
[[Kuva:Betalstation Liljeholmen.JPG|thumb|250px|Tulliasema Liljeholmsbronilla, Ruotsissa.]]
Rivi 43 ⟶ 42:
Järjestelmän vaikutuksesta ruuhkien kerrottiin vähentyneen 22 %<ref>[http://www.stockholmsforsoket.se/upload/Rapporter/Trafik/Under/Effekter%20p%C3%A5%20biltrafik_juni06.pdf Raportti virallisella kotisivulla.]</ref> ja Ruotsin Naturvårdsverket (Ympäristöministeriön alainen laitos) arvioi järjestelmän päästövähennysten vähentävän vuositasolle muunnettuna 25-30 ennenaikaista kuolemaa<ref>[http://www.snf.se/om/stockholm/trangsel/fyraskal3.html Naturvårdsverketin raportti]</ref>.
 
Ruuhkamaksusta (trängselskatt) järjestettiin kansanäänestys 17.9. syyskuuta 2006, jossa Tukholman lähiöt ja valtaosa niiden asukkaista vastustivat ruuhkamaksua samalla kun maksualueella asuvat kannattivat sitä. 1.10. lokakuuta 2006 Ruotsin hallitusliittouma, Allianssi Ruotsin puolesta, ilmoitti luovansa pysyvän ruuhkamaksualueen<ref>[http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=572&a=576709&previousRenderType=2 Dagens Nyheter 1.11.2006]</ref>. Vakituiseksi käytännöksi Tukholman ruuhkamaksu muodostui 1.8.2007.
 
Perusteluna ruuhkamaksualueen palauttamiselle esitettiin sen kyky rahoittaa liikennejärjestelyjen vaatimia investointeja. Alun perin ruuhkamaksu perusteltiin liikenteen sujuvoittamis- ja ympäristösyistä. Tukholman ruuhkamaksut ovat kuitenkin olleet taloudellinen fiasko ja järjestelmän kulut ovat ylittäneet siitä kertyneet tulot. Nollatilanne, jossa järjestelmän tulot kattaisivat järjestelmän menot, odotetaan saavutettavan aikaisintaan vuonna 2011.<ref>http://www.dn.se/ekonomi/trangselskatten-gar-back-till-ar-2011-1.564740</ref>
Tukholman ruuhkamaksut ovat kuitenkin olleet taloudellinen fiasko ja järjestelmän kulut ovat ylittäneet siitä kertyneet tulot. Nollatilanne, jossa järjestelmän tulot kattaisivat järjestelmän menot, odotetaan saavutettavan aikaisintaan vuonna 2011. <ref>http://www.dn.se/ekonomi/trangselskatten-gar-back-till-ar-2011-1.564740</ref>
 
Kritiikkiä on esitetty ruuhkamaksujärjestelmän epätasavertaisuutta kohtaan, sillä maksualueen sisällä liikkuvien ei tarvitse maksaa mitään. Myös ruuhkamaksujen tarpeellisuutta on kritisoitu, koska kaikilla maksualueilla ei ole ympäristöongelmia, joilla ruuhkamaksua perusteltiin. Tukholman kauppakamari arvioi järjestelmän haittaavan kauppaa, toiset arvioivat sen lisäävän alueen hintatasoa toimituskustannusten kasvaessa. Ruotsin suurin autoilijoiden edustusjärjestö, [http://www.motormannen.se/ Motormännens Riksförbund], vastusti lisäkuluja autoilijoille ja järjesti onnistuneen adressin kansanäänestyksen järjestämiseksi.<ref>http://sv.wikipedia.org/wiki/Folkomr%C3%B6stningen_om_tr%C3%A4ngselskatt_i_Stockholm</ref>
 
=== Suomen pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuehdotus ===
[[ImageTiedosto:Keha I accident in Pakila.jpg|thumb|250px|Suomessa Helsingin vilkkaasti liikennöidyt kehätiet on ehdotettu sisällytettävän ruuhkamaksujen perinnän piiriin.]]
 
Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuehdotus on selvityksen alla oleva Suomen liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä ruuhkamaksuselvitystyö, jossa tutkitaan, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisella ruuhkamaksulla olisi [[Helsingin seutu|Helsingin seudulla]]. Selvityksellä pyritään saamaan lisää tietoa uudemmista liikennepoliittisista keinoista, kuten liikenteen hinnoittelusta.<ref name="Ruuhkamaksu-Selvityksen tarkoitus">Ruuhkamaksu.fi, ''"Selvityksen tarkoitus"''</ref>
 
Ruuhkamaksulla pyrittäisi vähentämään [[ruuhka|ruuhkia]] ja [[päästö]]jä, sekä hankkimaan lisävaroja [[joukkoliikenne|joukkoliikenteen]] kehittämiseen. Ruuhkamaksun pelätään kuitenkin aiheuttavan muurin pääkaupunkiseudun rajalle rajoittamalla ihmisten vapaata liikkumista. [[Helsingin kaupunginhallitus]] äänesti ruuhkamaksujen puolesta [[2. marraskuuta|marraskuun 2.]] [[2009]] ja toteutuessaan ruuhkamaksuilla rajoitettu tieosuus tulee olemaan käytännössä [[maksullinen tie]].<ref name="Eduskunta07072008Ruuhkamaksut">Suomen Eduskunta, 2008 (Liikenteen ruuhkamaksut)</ref><ref name="Eduskunta10212009">Suomen Eduskunta, 2009 (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto-
ja energiapolitiikasta)</ref><ref name="Lukkari2009">Lukkari, 2009</ref>
 
Rivi 66 ⟶ 64:
* [[Maksullinen tie]]
* [[Tienkäyttömaksu]]
* [[TurnpikeMaksullinen (USA)tie#Maksulliset tiet Yhdysvalloissa|Turnpike]] -tiet Yhdysvalloissa]]
 
==Lähteet==
Rivi 89 ⟶ 87:
 
[[Luokka:Liikennehallinto]]
[[Luokka:Liikennesuunnittelu]]
 
[[en:Congestion pricing]]