Ero sivun ”Sääntely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset) pois irrelevantti yksittäistapaus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Sääntely tarkoittaa ihmisten (ja heidän yritystensä) keskinäisen [[sopimusvapaus|sopimusvapauden]] rajoituksia, useimmiten valtion tai muun julkisen sektorin määräämiä. Siinä siis rajoitetaan ihmisten oikeutta sopia keskinäisistä toimistaan kuten (taloudellisen sääntelyn tapauksessa) tavaroiden, palveluiden tai työpanoksen ostamisesta ja myymisestä.
Sääntelyä ovat mm. [[Yritystuet|yritys-]] ja [[maataloustuet]], [[vuokrasääntely]], [[palkkasääntely]], [[hintasääntely]], [[tulli]]t ja muut tuonnin rajoitukset. Kaikkea tätä on ollut Suomessa.
==Esimerkkejä Suomessa==
Rivi 11:
* Apteekeilla on vastaava määräsääntely.{{Lähde}}
* [[Kauppojen aukioloajat]] on säännelty Suomessa moniportaisesti; Ruotsissa ne ovat olleet vapaita vuodesta 1972.
* Autokoulut ovat saaneet lobattua yhä enemmän autokoulukoulutusta pakolliseksi, vaikka tutkimusten mukaan opetusluvalla tulee aivan yhtä hyviä kuljettajia. Vuonna 2010 valmistellussa uudistuksessa ollaan koventamassa entisestään opetuslupavaatimuksia 1500 ajokilometriin. "Milloinkahan Suomessa ryhdytään tekemään lainuudistuksia, jotka eivät lisää kansalaisten kustannuksia vaan vähentävät niitä?"<ref>Helsingin Sanomat 28.5.2010, s. C7, Jukka Halttunen</ref>
* Kansallisoopperaa rakennettaessa 1990-luvulla olisi pitänyt kaikkiin näyttämön nouseviin ja laskeviin elementteihin asentaa vilkkuvalo ja varoitussummeri, turvamääräyksen perusteella<ref>Suomen Kuvalehti 19/2010, s. 86</ref>.
* Työnantaja joutuu maksamaan, jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä vastuullistaminen pelottaa työnantajia palkkaamasta vammaisia ja sen sijaan työnantajia pitäisi kurittaa työllistämisestä vähemmän eikä enemmän kuten ammattiliitot vaativat. <ref>Helsingin Sanomat 2.8.2010, s. B5, Vihreät vaivaiset ry:n sihteeri Liisa Huttunen. Myös: "Ammattiliittojen syytä sekin, että työelämästä syrjäytetyillä ei ole mitään mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan."</ref> Alkuperäinen tarkoitus oli kannustaa työnantajia ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä.
===Hitas-asuntosääntely: "Jonossa tienaa tonnin tunnissa"===
Huhtikuussa 2010 ihmisiä on lensi jopa Tukholmasta asti jonottaakseen kadulla "hytisten" vuorokausien ajan saadakseen markkinahintaa halvemman asunnon. Helsingin kaupunki rakennuttaa Hermanniin kolme [[hitas]]-yhtiötä, yhteensä sata asuntoa. Ne jaetaan ensimmäisenä jonottajille. Upouusien hitas-asuntojen hinta on keskimäärin 3 000 euroa neliöltä, vaikka jopa alueen vanhojen asuntojen hinta on 3 400 euroa/neliö. Erotus on siis pois Helsingin kaupungilta. Osa jonottajista piti järjestelmää typeräjä ja vertasi sitä [[Neuvostoliitto]]on. <ref name=hs114>"Jonossa tienaa tonnin tunnissa", HS 11.4.2010, s. A14</ref><ref>[http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/04/09/ostajat-jonottavat-jo-asuntoja/20105094/139 Ostajat jonottavat jo asuntoja], Taloussanomat 9.4.2010</ref>.
Jonot venyivät 16 vuorokauden ja yli korttelin mittaisiksi, kun Vantaa myi alihintaan tontteja mm. Ylästöstä toukokuussa 1999. 1990-luvun aslussa espoolaiset "taistelivat venepaikoista", joita jonotettiin päiväkausia. Välillä poliisipartio tarvittiin rauhoittelemaan "jonottelun kiivautta". <ref name=hs114/>
Professori Ari Hyytisen mukaan jonotusjärjestelmä suosii niitä, joilla on aikaa tai mahdollisuuksia jonottaa ulkona, ja on siten epäoikeudenmukainen lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi hänestä on selvää, että keinotekoisen halpa hinta luo ylikysyntää ongelmineen.<ref name=atb>[http://blog.hse-econ.fi/?p=2246 Onko Hitas-järjestelmässä mitään järkeä?], professori Niku Määttänen 16.4.2010 & professori Ari Hyytinen 17.4.2010, Akateemi talousblogi</ref>
Professori Niko Määttäsen mukaan Hitas-järjestelmässä ei ole järkeä mm. koska, toisin kuin annettaessa asunnot [[vapaa markkinatalous|vapaille markkinoille]], asunnot kohdentuvat tehottomasti muille kuin juuri niihin asuntoihin parhaiten sopiville, näin asuntopula pahenee ja normaalien asuntojen hinnat nousevat, ja järjestelmä tulee kaupungille kalliiksi harvojen eduksi. <ref name=atb/>
===Rakennusmääräykset nostavat asuntohintoja===
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) arvioi, pelkästään kolmen rakennusmääräyksen nostavan Helsingin Jätkänsaaren asuntohintoja 1000 eurolla neliöltä: autopaikkavelvoite maksaa 400 euroa, väestönsuoja 300 euroa ja esteettömyys 300 euroa neliöltä. Hänen mukaansa näitä velvoitteita tulisi ainakin lieventää. "Onko aivan välttämätöntä saada Jätkäsaaressa samaan kerrostaloon kolme erillistä esteetöntä sisäänkäyntiä"? Rakennuslautakunnan jäsen Kalle Könkkölän mielestä väestönsuojista ei ole nykyaikaisessa sodassa hyötyä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavakin epäilee vaatimusta vanhentuneeksi. <ref name=HS83>"Tiukat rakennusmääräykset lisäävät neliöhintaa tonnilla", Helsingin Sanomat 8.3.10, [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Autopaikat+v%C3%A4est%C3%B6suojat+ja+esteett%C3%B6myys+nostavat+asuntojen+hintoja+rutkasti/1135253506155 lyhennetty nettiversio]</ref>
==Viitteet==
{{Viitteet}}
==Katso myös==
*[[Hintasääntely]]
*[[Tuki]]
*[[Maataloustuet]]
* [[Kannustin]]
* [[Taloudellinen vapaus]] (sääntelyn vastakohta)
* [[Vapaakauppa]]
[[Luokka:Taloustiede]]
| |||