Ero sivun ”Rusalka” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee slaavilaisen mytologian hahmoa. ''[[Rusalka (ooppera)|Rusalka]]'' on myös [[Antonín Dvořák]]in säveltämä ooppera.}}

 

'''Rusalkat''' ovat [[slaavilainen mytologia|slaavilaisessa mytologiassa]] naispuolisia [[kummitus|aaveita]], [[nymfi|vesinymfejä]], viettelijättäriä tai [[merenneito|merenneitomaisia]] [[demoni|demoneita]], jotka asustavat järvissä. Aave-rusalka käsitettiin nuoren naisen [[sielu|sieluna]], joka on kuollut joko järvessä tai sen läheisyydessä (monet rusalkat kuolivat rakastajiensa tappamina) ja palasi myöhemmin vainoamaan kyseistä järveä. Tämäntapainen epäkuollut ei ole säännönmukaisesti pahansuopa olento, ja sen sallitaan siirtyä haudan lepoon, jos sen kuolema kostetaan. Useimmissa tapauksissa rusalka on kuitenkin epäkuollut pahuuden olento, joka ei pääse kaipaamaansa lepoon ja on siksi rauhaton. Eräiden teorioiden mukaan tietyt ihmiset, kuten vaikkapa rakastajiensa pettämiksi joutuneet nuoret naiset tai avioliiton ulkopuolella raskaana olleet naiset, jotka kuolevat väkivaltaisesti ennen aikojaan, joutuvat elämään jäljelle jääneen aikansa maanpäällisinä henkinä. Toinen teoria pitää mahdollisena, että rusalkat ovat epäpyhien kuolemien tulosta. Tällaisia ovat esimerkiksi itsemurhat, kastamattomina kuolleet lapset ja ne, jotka ovat jääneet ilman viimeistä voitelua. (Sen sijaan kyseisellä tavalla kuollut mies muuttuu kuolemansa jälkeen olennoksi nimeltä [[vodjanoi]].)