Ero sivun ”Kivennäisaine” versioiden välillä

Ihmiskeho tarvitsee eri arvioiden mukaan 12 –- 1612–16:ta eri kivennäisainetta ravinnosta, kolmenlaisiin tehtäviin:<ref>{{Kirjaviite

Makrokivennäisten tarve on yli 100 &nbsp;mg päivässä. Runsaimmin elimistössä esiintyy kalsiumia ja fosforia. Aikuisen, noin 70 &nbsp;kg painavan ihmisen painosta kalsiumia on 1,2-12–1,3 &nbsp;kg ja fosforia 600 &nbsp;g. Kalsiumin osuus elimistön kaikista kivennäisaineista on noin 40 &nbsp;% ja siitä 99 &nbsp;% on sitoutuneena luustoon, jossa se toimii luuston rakenneosasena sekä elimistön kalsiumvarastona. Myös fosforista suurin osa (noin 85 &nbsp;%) on elimistössä sitoutuneena luustoon kalsiumfosfaatin muodossa. Kolmas tärkeä makrokivennäinen on magnesium, jota aikuisen ihmisen painosta on noin 20-30 20–30&nbsp;g, siitäkin yli puolet luustossa. Makrokivennäisiksi luetaan myös natrium, kalium ja kloori, jotka ovat [[elektrolyytti|elektrolyyttejä]] ja osallistuvat erityisesti elimistön nestetasapainon säätelyyn, sekä rikki, joka toimii lähinnä entsyymien rakenneosana.

Hivenaineiden päivittäinen tarve ilmoitetaan yleensä mikrogrammoissa. Välttämättömiä hivenaineita ovat rauta (jota esiintyy elimistössä hivenaineista runsaimmin, aikuisen ihmisen elimistössä noin 2,5-45–4,5 &nbsp;g), [[kromi]], koboltti, [[kupari]], fluori, [[jodi]], mangaani, molybdeeni, [[nikkeli]], sinkki, pii, [[tina]] ja [[vanadiini]]. Useimmat hivenaineet toimivat pääasiassa entsyymien ja hormonien rakenneosina.