Ero sivun ”Karjalan prikaati” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Historia: maastamme -> Suomesta. fi-wikiä voivat lukea muutkin kuin Suomessa asuvat. |
|||
Rivi 51:
[[Suomen sisällissota|Vapaussodan]] päättymisparaatissa [[Helsinki|Helsingin]] [[Senaatintori]]lla 16.5.1918 pitämässään paraatipuheessa ylipäällikkö, [[kenraali]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]] käski perustaa vapaussodan kolmesta Karjalan Rykmentistä Karjalan Kaarti Rykmentin. Rykmentti toimi [[Viipuri]]ssa syksyyn [[1939]] asti kouluttaen reserviin noin 30 000 miestä. Rykmentti taisteli [[Talvisota|talvisodassa]] keskisellä Kannaksella 2. Prikaatin 1. Pataljoonana ja lakkautettiin kesällä [[1940]].<ref name="gf1"/>
[[Akateemikko]] [[Väinö Linna]]n romaanista [[Tuntematon sotilas]] kuuluisaksi tullut Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) muodostettiin kesäkuussa [[1941]] [[Liperi]]n [[Ylämylly]]llä ja sen ympäristössä [[Talvisota|talvisodan]] jälkeen perustetusta 8.Prikaatista. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] rykmentti taisteli [[Laatokka|Laatokan]] pohjois- ja itäpuolella hyökäten läpi [[Itä-Karjala]]n [[Petroskoi|Äänislinna]]an, taistellen asemasotavaiheen [[1942]]-44 [[Syväri]]n yläjuoksulla ja viivyttäen kesällä [[1944]] [[U-asema]]an Loimolassa, jossa se saavutti kunniakkaan torjuntavoiton. JR 8 osallistui myös [[Lapin sota]]an Tornionjokilaakson suunnassa saksalaisten joukkojen karkottamiseksi
Joulukuussa [[1952]] rykmentin nimi muutettiin 5. Prikaatiksi ja edelleen 1.1.1957 Karjalan Prikaatiksi. Tuolloin prikaatille määrättiin vaalittavaksi entisen [[Viipuri]]ssa sijainneen Karjalan Kaartin Rykmentin perinteet. Niiden merkiksi prikaati sai rykmentin lipun ja kunniamarssin, [[Oravaisten marssi]]n. Prikaatin vuosipäiväksi määrättiin [[6. toukokuuta]], päivä, jolloin vuonna [[1618]] [[Ruotsin kuningas]] [[Kustaa II Aadolf]] antoi käskyn Suomen sotaväen uudesta kokoonpanojärjestelystä, jossa mm. perustettiin Karjalan Rykmentti.<ref name="gf1"/>
| |||