Ero sivun ”Vilhelm I (Alankomaat)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: uk:Віллем I |
syntymäpäivä |
||
Rivi 31:
|}
|}
'''Vilhelm I''' ([[
== Elämäkerta ==
[[Orania-Nassau-suku]]isen kuningas Vilhelm I:n vanhemmat olivat Oranian viimeinen [[käskynhaltija]] Vilhelm V ja hänen vaimonsa [[Preussi]]n Wilhelmina. Vilhelm oli vuoteen 1813 asti Oranian prinssi Vilhelm VI. Hän avioitui vuonna 1791 Preussin kuninkaan [[Fredrik Vilhelm II
*Willem Frederik George Lodewijk (Oranian prinssi, tuleva kuningas [[Vilhelm II]]), (1792–1849)
*Willem Fredrik Karel (prinssi Frederik), (1797–1881)
Rivi 40 ⟶ 41:
*Wilhelmina Frederika Louise Charlotte Marianne (prinsessa Marianne), (1810–83), puoliso Preussin prinssi Albert
Wilhelminan kuoltua [[1837]] Vilhelm avioitui [[kreivi]]tär Henriette d’Oultremont de Wegimontin kanssa [[1841]] Berliinissä, missä hän kuoli 1843.
Vilhelm V oli Oranian perinnöllinen käskynhaltija, kun [[Ranska]]n vallankumousarmeija hyökkäsi Alankomaihin. Hän pakeni poikansa kanssa [[Englanti]]in. Toisin kuin isänsä, Vilhelm oli vahvaluontoinen, ja hän yritti saada [[
Napoleonin hävittyä [[Leipzig]]in taistelussa lokakuussa 1813 Ranskan joukot perääntyivät kotimaahansa. Hollannin maakuntahallitus muodostettiin, ja Vilhelm kutsuttiin takaisin maahan. Aika oli otollinen prinssille, koska ranskalaiset olivat lähteneet maasta ja jättäneet Hollannin talouden heikkoon tilaan.
[[30. marraskuuta]] 1813 Vilhelm nousi maihin [[Scheveningen]]issä, mistä hän oli lähtenyt maanpakoon isänsä kanssa 18 vuotta aiemmin. Joulukuun kuudentena maakuntahallitus tarjosi hänelle kuninkaan arvonimeä. Vilhelm kieltäytyi ja ilmoitti, että hän nousisi
Napoleonin uhan noustua tämän paettua [[Elba]]lta Vilhelm julistautui Alankomaiden kuninkaaksi [[16. maaliskuuta]] 1815. Hänen poikansa, tuleva kuningas [[Vilhelm II (Alankomaat)|Vilhelm II]] osallistui liittoutuneiden joukkojen yhteisenä komentajana [[Waterloon taistelu]]un. Kun Napoleon oli lähetetty maanpakoon [[Saint Helena]]lle, Vilhelm I hyväksyi uuden perustuslain, joka tarjosi edelleen hallitsijalle varsin laajan vallan.
|