Ero sivun ”Lars Johan Prytz” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
p w |
||
Rivi 3:
Lars Johan Prytzin vanhemmat olivat [[kapteeni]] Anders Johan Prytz ja Hedvig Maria von Mell, jotka muuttivat Tarvasjoelta Turkuun 1790-luvun alussa. Hänellä oli ainakin viisi sisarusta.
Prytz opiskeli [[Turun Akatemia]]ssa vuodesta 1805 vuoteen 1810, jolloin hän sai maisterin paperit. Pro gradu-väitöstään hän puolusti 27.6.1810, preeseksenä toimi professori [[Johannes Gadolin]]. Prytz tutki kotinsa [[Kuitia]]n lähellä [[Parainen|Paraisten]] [[Lemlahti (Parainen)|Lemlahdessa]] elänyttä [[naurulokki]]yhdyskuntaa ja lajin biologiaa. Naurulokki oli tuohon aikaan Suomessa hyvin harvinainen ja myöhemmin Prytzin tutkimustulokset asetettiin kyseenalaisiksi, kunnes nykyinen tutkimus on vahvistanut hänen tieteelliset ansionsa. Vuonna 1811 Lars Johan Prytz toimi nuoremman veljensä [[Lars Adolf Prytz]]in ohjaajana tämän väitellessä naurulokin biologiasta. Samana päivänä puolusti [[Fredrik Adolf Holm]] omaa naurulokkiväitöstään, myös Prytzin johdolla. Kolmas osa naurulokkityöstä esitettiin kuukautta myöhemmin, kun [[David Immanuel Kriander]] puolusti väitöstään Prytzin toimiessa jälleen preeseksenä.
Lars Johan Prytz nimitettiin Turun Akatemian luonnontieteen dosentiksi 1811. Hän lähti saman vuoden syksyllä opiskelemaan [[Uppsalan yliopisto]]on, mistä hän valmistui lääketieteen tohtoriksi kesäkuussa 1813. Samana vuonna hänet nimitettiin Turun Akatemian filosofisen tiedekunnan apulaiseksi ja kasvitieteen demonstraattoriksi, ja 1814 edellisen toimen ohessa lääketieteellisen kollegion sihteeriksi. Vuonna 1819 Prytz lähti akatemiasta ja teki pitkän tutkimusretken [[Lappi]]in. Retken antina hänellä oli yli 20 000 näytettä, kasveista ja hyönteisistä enimmäkseen, jotka hän lahjoitti akatemian museolle.
| |||