Ero sivun ”Evelyn Ashford” versioiden välillä

Hän tuli viidenneksi sadan metrin juoksussa jo [[kesäolympialaiset 1976|1976 olympialaisissa]] 19-vuotiaana. Voitettuaan useita maailman huippuja ja juostuaan maailmanennätykset 100 metrillä ja 200 metrillä vuonna 1979, hän oli ennakkosuosikki myös [[kesäolympialaiset 1980|1980 olympialaisissa]], mutta USA boikotoi [[Moskova]]n kisoja. Vuonna 1983 hän juoksi 100 metrillä ME-ajan 10.79 Colorado Springissä ja oli suosikki voittamaan 100 metrin maailmanmestaruuden Yleisurheilun kaikkien aikojen ensimmäisissä Maailmanmestaruuskilpailuissa Helsingissä. Ashford oli alkuerissä nopeampi kuin lopullinen voittaja Itä-Saksan [[Marlies Göhr]. Välierissä Evelyn Ashford reväytti reitensä kesken juoksun eikä selvinnyt finaaliin. Näin YhdysvallatAshford menetti paitsi mahdollisen 100 metrin maailmanmestarin,maailmanmestaruuden myöskinja Yhdysvallat viestijoukkueensa ankkurin ja viestin voiton mahdollisuuden. Vuonna [[1984]] puolestaan [[Itä-Saksa|itäsaksalaiset]] boikotoivat kisoja ja Ashford voitti kultaa olympiaennätysajalla 10.97. Hän oli ankkuriosuuden juoksija 4 × 100 metrin viestinjuoksussa ja hän voitti toisen kultamitalin. Samana vuonna Zurichissa hän juoksi uuden ME-ajan 10.76 voittaen Marlies Göhrin. Vuonna 1988 hän oli Yhdysvaltain joukkueen lipunkantajana olympialaisten avajaisissa. Ashford saavutti olympiahopeaa 100 metrin juoksussa. Ashford juoksi ankkuriosuuden 4 × 100 metrin viestinjuoksussa ja voitti olympiakultaa. Barcelonan olympiakisoissa 1992 Ashford voitti olympiakultaa 4 × 100 metrin viestinjuoksussa.