Ero sivun ”Nathan Homer Knorr” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
==Liittyminen raamatuntutkijoihin==
 
Knorr syntyi 23. huhtikuuta 1905 Bethlehemissä, [[Pennsylvania]]ssa. Hänen perheensä kuuluivat [[reformoitu kirkko|reformoituun kirkkoon]]. Knorr kiinnostui Pastori [[Charles Taze Russell]]in opetuksista ollessaan 16 vuoden ikäinen. Vuonna [[1922]] hän erosi reformoidusta kirkosta ja 4. heinäkuuta [[1923]] hänet kastettiin raamatuntutkijaksi Little Lehig -joessa. Mielenkiintoista kylläkin, esitelmänEsitelmän kastetilaisuudessa piti [[Frederick William Franz]], josta kerran olituli tulevaaikanaan Knorrin seuraaja Vartiotorniseuran johdossa. Saman vuoden syyskuussa hänKnorr muutti Seuran päämajaan Brooklynissä, New Yorkissa, ja aloitti työnsä kokoajanpalvelijana. Hänellä oli jo Rutherfordin aikaan keskeinen asema Seuran hallinnossa, ja [[1940]] hänestä tuli varapresidentti.
 
==Jehovan todistajien johdossa==
 
Knorr valittiin Vartiotorniseuran johtoon noin viikko Rutherfordin kuoleman jälkeen, [[13. tammikuuta]] [[1941]]. Hän oli sitä ennen työskennellyt pitkään Seuran päämajassa Brooklynissä, ollen eräs Rutherfordin läheisimpiä työtovereita. Tulevina vuosina hän muodosti yhdessä varapresidentti Frederick W. Franzin ja Seuran lainopillisen neuvonantajana Hayden Cooper Covingtonin kanssa Seuran johtotroikan. Heille kaikille oli tyypillistä tinkimätön uskollisuus Vartiotorniseuralle Jumalan maanpäällisenä järjestönä sekä antaumus Rutherfordin aikana alkaneelle voimaperäiselle todistus- ja evankeliointityölle.
 
Presidentti Knorrilta puuttui lähes täysin hänen edeltäjiensä henkilökohtainen karisma. Puhujana hän oli hyvä, joskin hieman kuivahko, mutta kirjoittajana hänellä ei kerrota olleen suuria lahjoja. Knorr ei liioin ollut edeltäjiensä kaltainen kekseliäs ja uutta luova teologinen ajattelija. Hänen aikanaan Jehovan todistajien opillinen johto keskittyi ennen kaikkea varapresidentti Franzin käsiin. Knorrin vahvuus oli ennen kaikkea hänen järjestely- ja hallinnointikykynsä. Hän oli myös erinomainen taloudellinen johtaja. Hänet tavanneet vieraat kertoivat hänen muistuttavan ennemminkin suuren yhtiön pääjohtajaa kuin uskonnollista johtajaa.
Rivi 19:
Knorr ymmärsi, että todistajien valmiuksia henkilökohtaiseen todistamiseen piti lisätä, mikäli haluttiin saada aikaan kasvua. Jo kuukauden kuluttua valitsemisestaan Seuran presidentiksi Knorr ilmoitti, että Seura valmisteli "teokraattista koulua", jossa yksittäisiä Jehovan todistajia koulutettaisiin Raamatun tutkimiseen, julkiseen puhumiseen ja keskusteluun. Seura valmisti koulua koskevat ohjeet, ja kaikkia Jehovan todistajien seurakuntia määrättiin perustamaan teokraattinen koulu. Samalla seurakuntia kehotettiin pitämään viikoittainen palveluskokous, jossa keskusteltaisiin evankelioimistyön paikallisista tarpeista sekä harjoiteltaisiin saarnaamistyötä. Syyskuun 24. päivänä [[1942]] Knorr ehdotti lisäksi, että Seuran tulisi perustaa erityinen koulu lähetyssaarnaajien kouluttamiseksi palvelmaan maissa, joissa tarve Valtakunnan julistajille olisi suuri. Seuran johtokunta hyväksyi asian yksimielisesti, ja 1. helmikuuta [[1943]] tämän Gilead-koulun ensimmäinen, sadan oppilaan luokka aloitti South Lansingissa, New Yorkin osavaltiossa.
Knorr ymmärsi, että työn eteenpäin vieminen edellyttäisi tehokkaampaa organisaatiota. Lähes välittömästi valtaan noustuaa Knorr palautti käyttöön kierros- ja piiripalvelijoiden virat. Vuonna [[1946]] hän otti käyttöön puolivuosittaiset kierroskonventit ja vuosina [[1948]] ja [[1949]] vuotuiset piirikonventit. Hänen tullessaan presidentiksi Seuralla oli 25 haaratoimistoa. Vuonna [[1946]] haaratoimistojen määrä oli lisääntynyt 57:ään, [[IIToinen maailmansota|IItoisen maailmansodan]] ja [[holokausti]]n koettelemuksista huolimatta. Seuraavan 30 vuoden aikana haaratoimistojen määrä kasvoi 97:ään. 1950-luvulla Knorr jakoi maailman vyöhykkeisiin, joiden johtoon määrättiin vyöhykepalvelija. Täten työtä voitiin tehostaa eri puolilla maailmaa paikallisten tarpeiden mukaan.
 
Toiminnan tehokas organisointi ja Jehovan todistajien voimaperäinen valmennus sananjulistustyöhön kantoi hedelmää. Jehovan todistajien määrä kasvoi maailmanlaajuisesti hämmästyttävän nopeasti. Kun Knorrin tultua presidentiksi Jehovan todistajia oli ollut 115  240, oli heitä hänen kuollessaan noin 2  223  538. Järjestön kasvuun vaikuttivat tosin myös IItoisen maailmansodan traumaattiset kokemukset sekä maailman jakautuminen kahteen blokkiin ja jaon mukanaan tuoma ydinsodan vaara. Vaikeissa ja turvattomissa olosuhteissa ihmiset hakivat lohtua ja apua Vartiotornin opettamasta loistavasta tulevaisuudesta.
 
Eräs tärkeä Knorrin ajan toimintamuoto, joka toi Jehovan todistajille paljon julkisuutta, olivat suuret kansainväliset konventit, jotka tunnettiin nimellä "''New World Assemblies''" eli "Uuden maailman kokoukset". Ensimmäinen niistä pidettiin New Yorkin Yankee Stadiumille [[1950]]. Kokouksessa julkaistiin [[Uuden maailman käännös|Uuden maailman käännöksen]] ensimmäinen osa, Kreikkalaiset kirjoitukset (eli [[Uusi testamentti]]). Knorrin pitämää kokouksen pääesitelmää kuunteli 123  707 ihmistä. Vuonna [[1953]] pidettiin New Yorkissa toinen, vielä mittavampi kansainvälinen konventti. Viimeinen ja suurin kansainvälinen konventti oli 27.7.- heinäkuuta – 3.8. elokuuta [[1958]] järjestetty kokous, jota varten Seura vuokrasi New Yorkista peräti kaksi stadionia, Yankee Stadiumin lisäksi vielä Polo Groundsin stadionin. Sunnuntain pääesitelmää, jonka piti Knorr, kuunteli 253kaikkiaan 253 922 ihmistä!. Konventissa kastettiin 7  123 ihmistä.
 
==Kirjallisuuden julkaiseminen==